Onko alaselkäkipu loogista? Kokemuksia Peter O’Sullivanin koulutuksesta

Jos olet kuullut liikekontrollin häiriöistä ja liikehäiriöistä, olet saattanut törmätä myös Peter O’Sullivanin nimeen. Kyseinen herra on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt uraa uurtavaa työtä kroonisen alaselkäkivun luokittelemisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Australiassa Curtinin yliopistossa vaikuttava professori O’Sullivan on tekemässä tutkimusta Suomessakin ja hänet oli kutsuttu SMLY:n järjestämälle Manuaalisen lääketieteen ja terapian Levi-kurssille puhumaan aiheesta.

Alun perin kyseinen herra nousi fysioterapia-alan tietoisuuteen julkaisemalla kroonisen alaselkäkivun luokittelumallinsa 2005 Manual Therapy:ssa. Erona aikaisempiin luokittelumalleihin oli siinä, että epäspesifien alaselkäkipujen luokittelu perustui osittain myös asiakkaan tapaan liikuttaa alaselkää. Terapeuttinen harjoittelu rakentui siten liikkumistavan mukaan eikä sen mukaan, mikä kudos olisi vaurioitunut tai mitkä lihakset olivat heikentyneet tai mitkä nivelet ja rakenteet jäykkiä, kireitä tai yliliikkuvia. O’Sullivanin tapa luokitella alaselkäkipua on vähitellen saanut kannatusta fysioterapian ja lääketieteenkin aloilla ja esimerkiksi Hannu Luomajoen väitöskirjassaan kehittämä lannerangan liikekontrollin testipatteristo pohjautuu osittain O’Sullivanin alkuperäiseen luokittelumalliin.

Jatka lukemista

Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho

(Kuva: Peggy_Marco [CC0])

Liikkumisen pelko voi vaikuttaa krooniseen kipuun ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa kuntoutuksen etenemistä. (Kuva: Peggy_Marco. [CC0])

Pelon ja kivun voi monesti havaita ihmisestä, vaikkei hän sitä ääneen kertoisikaan. Nämä kaksi omaavat muutenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen tunnistaa niiden eron omakohtaisen kokemuksen kautta. Molemmista voi kontekstista riippuen olla ihmiselle hyötyä ja haittaa ja molemmille on ominaista tarve suojautua. Miten suojautumisreaktio monessa tapaa sitten ilmenee? Aivan oikein, liikkeenä ja liikkumisena.

Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.

Jatka lukemista

Ota kipu haltuun – suositeltavaa luettavaa kivusta

Olen tällä viikolla lueskellut lääkäri Helena Mirandan kirjoittamaa Ota kipu haltuun -kirjaa ja ajattelin blogissa hiukan availla kyseistä teosta lukijoille omien ajatusteni kera. Kirjassa on päivitettyä tietoa kivusta sekä erilaisten kivunhallinnan keinojen esittelyä. Se on suunnattu erityisesti kroonisista kivuista kärsiville, mutta myös heidän läheisilleen sekä ylipäätänsä kaikille kroonisesta kivusta kiinnostuneille ihmisille. Seuraavassa siis yhteenvetoa ja mietteitä kirjasta.Jatka lukemista

Artikulaarinen tropismi ja skolioosi

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

Miten tropiikki liittyy fysioterapiaan, skolioosiin tai selkärangan anomalioihin? Skolioosi on tuttu, mutta “artikulaarinen tropismi” tuo mieleen lähinnä joitakin ärsyttävät ja toisia ihastuttavat suomalaiset kesähitit “…missä palmupuut on puita vain…” tai “…ranta-rolexeja, mojitoja, palanutta nahkaa, moskiittoja…” Tämänhän piti olla fysioterapiablogi? Kai tänne yksi valmismatkamainos mukaan mahtuu? Tai hetkinen, artikulaarinen eli niveliin liittyvä ja tropismi, eli taipumis-, kääntymis- tai kasvuliike suhteessa tiettyyn ärsykkeeseen! Tästähän saattaa tulla fysioterapia-aihe sittenkin, sillä artikulaarisella tropismilla tarkoitetaan anatomiassa rangan fasettinivelten puolieroa niiden nivelpintojen suuntautumisessa. Pohditaan siis pikaisesti onko tällä “trooppisella” muutoksella kliinistä merkitystä? Vielä enemmän kehollisiin aiheisiin päästään kun siirrytään tarkastelemaan lähemmin ja laajemmin miten skolioosi vaikuttaa kipuun ja minkälaisilla tutkimuksilla tähän kysymykseen ollaan haettu vastausta.Jatka lukemista

Akillesjänteen tendinopatian rakenteelliset muutokset eivät korreloi kivun ja toimintakyvyn kanssa

Detail_of_Achilles_thniskon

Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0

Akillesjänne voi olla muidenkin kuin antiikin sotasankarien heikko kohta. Jänteen repeämien lisäksi se on tyypillinen rasitusvammojen uhri ja nimensä mukaisesti varsinkin juoksijoiden akilleen kantapää. Valitettavasti fyysisesti inaktiivisemmatkaan eivät niiltä säästy ja ylipaino onkin havaittu yhden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella akillesjänteen tendinopatioiden riskitekijäksi (Franceschi ym. 2014). Alankomaissa teetetyn tutkimuksen perusteella yleisellä väestötasolla akillesjänteen tendinopatioita on havaittu ilmenevän 1,85:lla 1000:sta ihmisestä vuoden aikana, jolloin sen esiintyvyys on suurempaa kuin esimerkiksi tenniskyynärpään esiintyvyys (de Jonge ym. 2011).

Jatka lukemista

Sunnuntain satunnaiset – Kipua, magneettistimulaatiota ja manipulaatioista

Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Jatka lukemista