Terapeuttisesta harjoittelusta voimaharjoitteluun – valmennuksellinen näkökulma huomioiden

Tässä vieraskirjoituksessa tft Sanna Eloranta ja ft OMT Juhani Taivela kertovat, kuinka kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuva monipuolinen ja riittävän pitkälle viety progressio voimaharjoittelussa voi olla oleellista kuntoutujan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntoutuksessa tulee riittävästi huomioida fyysisesti kuormittavan työn tai harrastusten vaatimukset. Lisäksi jutussa avataan valmentavan fysioterapian näkökulmaa ja sen mahdollisuuksia kuntoutuksessa.Jatka lukemista

Ylikuormitustila pakottaa pysähtymään

Kesä on vierähtänyt vauhdilla ja blogissa aktivoidutaan hiljaiselon jälkeen. Syyskauden avaa fysioterapeutti Karin Sallmenin vieraskirjoitus, jossa käsitellään monipuolisesti ylikuormitustilaa. Karin pitää vastaanottoa Terveystalo Kampissa ja toimii myös fysioterapeuttina tyttöjen U18 jalkapallomaajoukkueessa. Lisäkoulutusta hänelle on kertynyt eniten urheilufysioterapiasta, sekä Suomesta, että Ruotsin Uppsalan yliopiston ja Karolinska Institutin kursseiltakin. Karin osallistuu vuosittain urheilufysioterapian kansainvälisiin kongresseihin.

 

YLIKUORMITUSTILA PAKOTTAA PYSÄHTYMÄÄN

Kova rasitus vaatii veronsa (Kuva CC0)

Monelle ovat varmasti tuttuja fyysisen harjoittelun periaatteet; yksilöllisyys, progressiivisuus, spesifisyys, palautuvuus sekä superkompensaatio. Nämä periaatteet tulee huomioida, jotta harjoittelu on kehittävää. Superkompensaatiolla tarkoitetaan tässä sitä, että jos harjoitus oli kuormittavampi kuin mihin elimistö on tottunut, heikkenee suorituskyky hetkeksi, mutta palautuu sitten paremmaksi kuin se oli ennen harjoitusta. (Vuori, 2011)

Aiempaa kuormittavampi harjoittelu on siis olennainen osa kehittävää harjoittelua, mutta jos korkea kokonaiskuormitus yhdistetään ajallisesti ja laadullisesti riittämättömään palautumiseen, ei kehitystä kuitenkaan pääse tapahtumaan. Päinvastoin suorituskyky voi alkaa heiketä. Tilanteen jatkuessa näin pitkään kasvaa riski ylikuormitustilalle (eng. Overtraining syndrome) eli arkikielessä ”ylikuntona” tunnetulle tilalle. Kokonaiskuormituksella tarkoitetaan kaikkien elämän eri osa-alueiden yhdessä muodostavaa kuormitusta, esim. urheilun, työ- tai opiskelupaineiden sekä ihmissuhteisiin liittyvien kuormitustekijöiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta, johon vaikuttavat olennaisesti myös uni ja ravinto. Ylikuormitustilan yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa, mutta sen riski vaikuttaa olevan kasvussa nuorilla (Meeusen ym. 2012). Ylikuormittumistilan taustalla ei siis usein ole pelkästään fyysinen rasitus, vaan yhdessä eri stressitekijöiden kasvattama korkea kokonaiskuormitus (Kadeigani& Gater, 2019, Matos ym. 2011, Meeusen ym. 2012), joten riski ylikuormitustilalle on niin tavoitteellisella arkiliikkujalla kuin huippu-urheilijallakinJatka lukemista

Liikkeen ja liikekontrollin häiriöistä tietopaketti a`la Hannu Luomajoki

Syksyllä 2018 ilmestyi VK-kustannukselta uusi mielenkiintoinen kirja “Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt – testit ja harjoitteet selän, niskan, olkapään sekä alaraajojen toiminnallisiin ongelmiin”. Kirjan on kirjoittanut fysioterapian alalla jo pitkään monin tavoin vaikuttanut professori Hannu Luomajoki. Odotusarvot olivat luonnollisesti korkealla, sillä onhan Hannu laajasti kouluttanut ja tutkinut kirjaan sisältyviä teemoja jo vuosikausien ajan. Kirja tarjosi odotusten mukaisesti monipuolisen ja monin tavoin kliinikolle hyödyllisen kattauksen käytännönläheisistä aiheista.Jatka lukemista

Vuoden 2016 luetuimmat artikkelit

Tekniikan pojat ovat saaneet blogimme taas urilleen ja pääsemme vihdoin kirjautumaan sisään omille sivuillemme. Tämä vaati useamman yrityksen call-centerin kanssa ja puhelinoperaattorit kiittävät langoilla roikutusta ajasta. Teknisten ongelmien myötä blogimme joulutauko venyi tammikuunkin yli, mutta nyt päästään taas vauhtiin. Ensimmäisenä lienee aihetta vetää vuosi 2016 pakettiin ja julkaista luetuimmat artikkelimme. Mukana on pari koulutustiivistelmää, kirja-arvostelu, haastattelua sekä fysioterapian kustannustehokkuutta. Näissäkin artikkeleissa alaselkäkipu näytteli keskeistä roolia, kuten blogissamme melko usein on. Johtuukohan tämä alaselkäkivun hoidon haasteellisuudesta ja siitä, että sitä tutkitaan kenties kaikkein eniten? Tässä siis viisi luetuinta vuonna 2016 kirjoittamaamme artikkelia:Jatka lukemista

Uutta tietoa harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivussa – haastattelussa Vesa Lehtola

mechanics-1501861_1920Liikekontrollin ja motorisen kontrollin häiriöt ovat olleet Mind the Movementissa monesti esillä pääasiassa pitkittyneeseen alaselkäkipuun liittyen (mm. Peter O’Sullivanin ja Paul Hodgesin koulutustiivistelmät, Oman kehon ajotaidot, Niskakipu ja kontrollin häiriöt…). Tällä hetkellä keskustelu on kuumaa niin liikekontrollin perifeeristen ja sentraalisten mekanismien välillä (= onko syypää enemmän kehonosista tulevassa viestinnässä vai pääkopassa niiden tulkinnassa) kuin normaalin liikekontrollin ja liikekontrollin häiriön kriteerien välillä. Näkemyksiä aiheesta löytyy useita ja lisää empiiristä tietoa aiheesta on luvassa kotimaastamme, kun OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola on väittelemässä 26.1.2017 Helsingin Biomedicumissa yksilöllisesti suunniteltujen liikekontrollin häiriöitä korjaavan harjoittelun tehokkuudesta verrattuna yleisiin harjoitteisiin subakuutin (pitkittyvän) alaselkäkivun hoidossa. Vesa on toiminut fysioterapian alalla pitkään fysioterapeuttina, kouluttajana ja tutkijana. Myös allekirjoittaneet ovat saaneet kunnian olla Vesan opissa OMT-erikoistumisopintojen aikaan ja väitöskirjan etenemistä on ollut mielenkiintoista seurata Vesan Tietoa selkäkivusta -blogista. Koko Mind the Movement-tiimi onnitteleekin tulevaa tohtori Lehtolaa saavutuksestaan ja toivottaa tsemppiä tutkimusmaailmaan ja muihin uusiin haasteisiin.Jatka lukemista

Liikunnalla ja harjoittelulla lievitystä kipuun

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Liikunta, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus löytyvät tänä päivänä monen kiputilan hoitosuosituksista (mm. seuraavat Käypä hoito -suositukset: kipu, alaselkäkipu, käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, polven ja lonkan nivelrikko). Vastikään liikunnasta julkaistiin myös oma Käypä hoito-suositus perinteisen UKK-instituutin liikuntapiirakan rinnalle. Liikunnan käypä hoito-suositus ja liikuntapiirakka korostavat liikunnan merkitystä yleisesti terveyden sekä Suomen kansantautien kannalta ja liike tunnustetaankin useassa tapauksessa lääkkeeksi. Mutta minkälainen kipulääke liikunta loppujen lopuksi on? Eikö liikunnan tunnetusti juurikin pidä tuntua kivuliaalta tai pahalta, jotta siitä on jotain hyötyä?  Kivun kannalta katsottuna suurimmassa osassa katsauksia on havaittu, ettei liikunta- tai harjoittelumuotojen välillä ole merkittäviä eroja. Tieteen ottaessa harppauksia eteenpäin tälläkin saralla päädyimme yhteistuumin pohtimaan kivun ja liikunnan välistä suhdetta ja missä aiheessa tällä hetkellä mennään.Jatka lukemista