Esittelyssä integroitu lähestymisnäkökulma – osa 2

Blogissa palataan ft OMT Jukka Nordströmin artikkelisarjaan ja sen toiseen osaan, jossa esimerkkien kautta avataan integroitua lähestymisnäkökulmaa. Artikkelisarjan ensimmäinen osa on luettavissa täällä.

 

kuva (CC0 public domain)

Reaktion kohteen määrittämisestä

Jalkapallossa ja jääkiekossa puhutaan usein pelisilmästä. Hyvän pelisilmän omaava pelaaja hahmottaa nopeasti mitä tapahtuu ja osaa reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla tilanteeseen nähden. Vastaanotolla tarvitaan myös pelisilmää, joka suuntautuu integroidun lähestymisnäkökulman mukaisessa tavassa aivan aluksi siihen mihin asiakas reagoi. Toisin sanoen pyritään hahmottamaan mahdollisimman tarkoin syy sille miksi asiakas saapuu vastaanotolle. Yleensä – ei välttämättä – syy vastaanotolle hakeutumiseen konkretisoituu jonkinlaisena vaivana. Tämä syy (ei siis oirekäyttäytyminen) voidaan sitten alaluokitella lukeutumaan kinesiopatologisiin, patokinesiologisiin tai ”uupuneisiin, karanneisiin, väsyneisiin ja eronneisiin”. Kinesiopatologiset vaivat jaotellaan integroidussa lähestymisnäkökulmassa edelleen asennon, aktiviteetin ja kuormitussuunnan mukaisiksi häiriötiloiksi. Myös toimintahäiriöprofiilit sekä liikesuunnan mukaiset vaivat luokitellaan tähän kategoriaan. Jatka lukemista

Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho

(Kuva: Peggy_Marco [CC0])

Liikkumisen pelko voi vaikuttaa krooniseen kipuun ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa kuntoutuksen etenemistä. (Kuva: Peggy_Marco. [CC0])

Pelon ja kivun voi monesti havaita ihmisestä, vaikkei hän sitä ääneen kertoisikaan. Nämä kaksi omaavat muutenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen tunnistaa niiden eron omakohtaisen kokemuksen kautta. Molemmista voi kontekstista riippuen olla ihmiselle hyötyä ja haittaa ja molemmille on ominaista tarve suojautua. Miten suojautumisreaktio monessa tapaa sitten ilmenee? Aivan oikein, liikkeenä ja liikkumisena.

Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.

Jatka lukemista

Esittelyssä integroitu lähestymisnäkökulma – osa 1

(Kuva: Greubel Forsey. [CC BY-SA 3.0])

Tässä artikkelisarjassa vierailevana kirjoittajana toimii NLP-koulutuksen läpikäynyt OMT-fysioterapeutti Jukka Nordström, joka peilaa uransa aikana tekemiään havaintoja fysioterapiasta pohjautuen omiin kokemuksiin, koulutuksiin sekä alan kirjallisuuteen. Tästä pohdinnasta on syntynyt ns. integroitu lähestymisnäkökulma, jonka avulla hän pyrkii tulkitsemaan potilaan oireita ja sen aiheuttamaa vaivaa moniuloitteisesta näkökulmasta huomioiden biopsykososiaalisen viitekehyksen. Kolmen artikkelin sarjassa avataan hieman taustoja lähestymisnäkökulmalle ja havainnollistetaan sen käyttöä muun muassa potilasesimerkein.

 

Taustaa lähestymisnäkökulmalle

Mitä tapahtuu, kun yrittää sovittaa kahta sellaista kappaletta toisiinsa, jotka eivät myötäile toisiaan kooltaan saatikka muodoltaan. Tietokonetta ei saa toimimaan, teeveetä ei saa päälle, wc-pöntölle ei mahdu eikä lego-palikoilla rakentelusta tule mitään. Hermot menee eikä homma toimi. Wikipedian mukaan paradigma on vähän kuin viitekehys. Se on jotain isoa ja laajasti käytössä olevaa ja oikeana pidettävää. Konteksti sitten on sama kuin asiayhteys. Siis jotain pienempää – selvästi. Sellainen mielikuva syntyy allekirjoittaneelle. Mitä tapahtuu, kun näitä palikoita yrittää sovittaa toisiinsa – fysioterapian konteksti ja biopsykososiaalinen (BPS) viitekehys? Ympärille jää löysää ja löyhää ilmaa. Tähän tarvitaan adapteria. Välikappaletta, jolla rajapinnat saadaan myötäilemään toisiaan.Jatka lukemista

2015 Luetuimmat artikkelit

Blogia on nyt pidetty yksi vuosi! 2015 tammikuussa aloitimme julkaisemalla ensimmäisen artikkelimme Alaselkäkivun Käypä hoito – suosituksen päivityksestä. Jo tuo ensimmäinen julkaisu sai mielestämme paljon huomiota ja keräsi kiitettävän määrän lukijoita. Tuon jälkeen juttuja on tullut kirjoiteltua yhdessä ja erikseen vaihtelevalla tahdilla. Osa näyttöön perustuvista tarinoistamme on kerännyt enemmän ja osa vähemmän lukijoita, mutta mitkä ovat olleet ensimmäisen vuotemme luetuimmat jutut? Tässä listaamme Top 5 -luetuimmat artikkelit ja tarjoamme suorat linkin kyseisiin artikkeleihin niille, jotka eivät niitä ole huomanneet tai haluavat kerrata jo lukemaansa.Jatka lukemista

Foam rollaus, osa 2 – näytön puutteen vastaisku?

Foam rollaus

(Kuva: Phil Gradwell. CC-BY 2.0)

Ensimmäisessä osassa käsittelimme foam rollauksen vaikutuksia liikkuvuuteen, suorituskykyyn, palautumiseen sekä DOMSiin. Totesimme rullailulla olevan mahdollisesti tilapäisesti liikkuvuutta parantava ja harjoittelun jälkeistä kipua lieventävä vaikutus. Foam rollaukseen liittyy myös useita muita käsityksiä ja näkemyksiä, joista osalla pyritään selittämään edellä mainittuja vaikutuksia. Edellisen artikkelin perusteella foam rollaus täyttää ainakin osan sille pedatuista lupauksista, muttei läheskään kaikkia tai välttämättä niin selvästi kuin soisi toivoa. Mutta miten käy, kun tarkastelun alle otetaan pienemmät ja spesifimmät väittämät esimerkiksi sen vaikutusmekanismeista?Jatka lukemista

Rullaten rennommaksi, voimakkaammaksi ja liikkuvammaksi?

Kuva: John Hayato (CCO)

Onko tuttua hommaa? Nyt selvitetään, mihin kaikkeen foam rollaus pystyy! Kuva: John Hayato (CCO)

Tämän päivän liikuntatermejä ovat putkirullaus ja lihaskalvot. Vielä vakuuttavammalta kuulostaa, jos puhutaan foam rollauksesta ja faskioista. Kuntokeskusten venyttelytilat ja median julkaisut ovat viime vuosina täyttyneet vähitellen puolen metrin mittaisista putkista, joiden päällä ihmiset rullailevat irvistellen erilaisissa asennoissa. Ulospäin tämä saattaa näyttää hitaalta itsekidutukselta irvistyksineen ja hengenhaukkomisineen, mutta jokin syvempi tarkoitus rullailulla näyttäisi olevan, kun sitä pienestä tuskanhiestä huolimatta tehdään. Jostain syystä rullailun vaikutukset yhdistetään lähes automaattisesti lihaskalvoihin ja faskioihin, joten Mind the Movement päättikin aloittaa myofaskiaalisten myyttien murtamisen foam rollauksen osalta.

Tämän kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa löytyy tämän linkin takaa: Foam rollaus, osa 2: Näytön puutteen vastaisku.

Mitä myyteistä tiedetään

Kaikkiaan foam rollausta ja itse toteutettavaa pehmytkudoskäsittelyä (self-myofascial release, SMR) kokonaisuudessaan on tutkittu varsin vähän.Jatka lukemista