Mistä tässä oikein on kysymys?
STarT Back Screening Tool (SBST) (Hill ym., 2008) on brittiläisessä yliopistossa kehitetty kyselylomake, jossa potilaat voidaan luokitella 9-kohtaisen kohtalaisen nopeasti täytettävän lomakkeen avulla matalan, keskinkertaisen ja korkean kroonistumisen riskin ryhmiin. Tietenkään kyseessä ei ole täydellinen ja kaikkivoipa ratkaisu alaselkäkivun hoidon tarjoamiin haasteisiin, vaan yksi työntekoa helpottava lomake, jolla on omat vahvuutensa. Alaselkäkivun Käypä hoito suosituksessa SBST:n käytön yhteydessä puhutaan “yksilölliseen riskiprofiiliin perustuvasta eli stratifioidusta kuntoutuksesta”. Alun alkujaan lomake on luotu käytettäväksi alaselkäkipupotilaan ensikontaktilla, esim. lääkärissä ns. “primary care” -tasolla. SBST-lomaketta on myös tutkittu ns. “secondary care” -tasolla, eli esimerkiksi lääkärin lähettämänä fysioterapiassa. Tässä käytössä se näyttäisi kykenevän luokittelemaan potilaat ainakin matalan ja korkeamman riskin potilaisiin etenkin kipuun liittyvissä psykologisissa tekijöissä (Beneciuk ym., 2015). Tuo jako siis kuitenkin eroaa SBST:n alkuperäisestä kolmesta ryhmästä, kuitenkaan tarkempia tutkimuksia aiheesta ei vielä juurikaan ole. Lisäksi näyttäisi siltä, että SBST:tä saattaa olla mahdollista käyttää myös terapiajakson aikana antamaan ennustetta tilanteen kehittymisestä tai lisätietoa terapian etenemisestä (Beneciuk ym., 2014).
Alaselkäkivun hoito STarTin mukaan
The Lancet -lehdessä julkaistussa laadukkaassa tutkimuksessa alaselkäkivun hoito SBST-lomakkeen riskiryhmien mukaisesti osoittautui varsin käyttökelpoiseksi ja hyväksi vaihtoehdoksi (Hill ym., 2011). Lisäksi sen näytönaste sekä soveltuvuus suomalaiseen väestöön on myös nähty hyväksi (Karppinen 2014). Hillin ja kumppaneiden briteissä toteutetussa tutkimuksessa kontrolliryhmän (n=283) hoidon tarpeen (joko kertaluontoinen neuvonta tai fysioterapiajakso) arvioi fysioterapeutti, joka ei tiennyt potilaiden SBST luokitusta kun taas interventioryhmässä (n=568) hoito määräytyi SBST-luokituksen mukaan. Matalan riskin potilaat saivat monipuolisen 30 minuutin fysioterapeutin ohjauksen ja neuvonnan. Keskinkertaisen ja korkean riskin potilaille tarjottiin neuvonnan lisäksi standardoitu fysioterapiajakso joko keskittyen oireiden mukaiseen harjoitteluun (keskinkertainen riski) tai sekä fyysisten että psykososiaalisten tekijöiden ratkaisuun (korkean riskin ryhmä).
Interventioryhmän saama hoito oli kontrolliryhmää tehokkaampaa ja halvempaa (etenkin huomioidessa koko yhteiskunnalle koituvat kustannukset), minkä lisäksi SBST-ryhmään kuuluvilla oli mm. vähemmän sairauslomapäiviä ja paremmat tulokset toissijaisissa tulosmuuttujissa (Hill ym., 2011; Karppinen 2014). Mielenkiintoista tässä Hillin tutkimuksessa oli myös se, että kontrolliryhmässä fysioterapeutin arvioidessa hoidon tarvetta kolmasosa korkean ja keskinkertaisen riskin potilaista ei saanut jatkoa fysioterapialle kun taas puolet matalan riskin potilaista ohjautui jatkofysioterapiaan. Toisin sanoen kontrolliryhmän potilaiden fysioterapia ei siis ohjautunut optimaalisesti. Vaikkakin harvalla fysioterapeutilla on tuossa tutkimuksessa käytettyjä valmiuksia hoitaa etenkin korkean riskin potilaista, voidaan kyselyn perusteella kuitenkin saada tärkeääkin infoa siitä, mihin sitä omaa tekemistä ja ammattitaitoa tulisi ohjata.
Voiko suomalainen alaselkäkivun hoito hyötyä tästä?
Lyhyesti, nyt voi. Nimittäin suomalainen tutkijaryhmä on tehnyt STarT Back Screening Toolin suomennoksen ja testannut sen toimivuuden suomalaisella populaatiolla (Piiroinen ym., 2015). Heidän tutkimuksensa mukaan joitain kielellisiä ja/tai ilmaisullisia eroja löytyy, mutta lomake on siis sovellettavissa myös suomalaiseen väestöön. Tämän asian tiimoilta tulee olemaan erinäisissä kanavissa juttua kesän ja syksyn aikana, joten katsomme mitä kesä tuo tullessaan ja palaamme suomalaiseen STarTtiin syksyn korvilla kunhan olemme päässeet tarkemmin perehtymään k.o. tutkimukseen!
LÄHTEET:
- Alaselkäkipu (online). Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 7.4.2015). Saatavilla Internetistä: www.käypähoito.fi
- Beneciuk J, Robinson M, George S: Subgrouping for Patients With Low Back Pain: A Multidimensional Approach Incorporating Cluster Analysis and the STarT Back Screening Tool. The Journal of Pain, 2015. 16 (1), 19-30.
- Beneciuk J, Fritz J, George S: The STarT Back Screening Tool for Prediction of 6-Month Clinical Outcomes: Relevance of Change Patterns in Outpatient Physical Therapy Settings. JOSPT. 2014. 44(9):656-664.
- Hill J, Dunn, K, Lewis, M, Mullis, R, Main, C, Foster, N, Hay, E: A primary care back pain screening tool: Identifying patient subgroups for initial treatment Arthritis & Rheumatism, 2008. 59 (5), 632-641.
- Hill JC, Whitehurst DG, Lewis M ym. Comparison of stratified primary care management for low back pain with current best practice (STarT Back): a randomised controlled trial. Lancet 2011;378:1560-71.
- Karppinen J: Yksilöllisen riskiprofiilin arviointiin perustuva hoito kroonisessa alaselkäkivussa. 30.6.2014. Näytönastekatsaus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkkodokumentti. (Viitattu 7.4.2015).
- Piironen S, Paananen M, Haapea M, Hupli M, Zitting P, Ryynänen K, Takala EP, Korniloff K, Hill JC, Häkkinen A, Karppinen J: Transcultural adaption and psychometric properties of the STarT Back Screening Tool among Finnish low back pain patients. Eur Spine J. 2015 Feb 12. [Epub ahead of print].