Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Jatka lukemista
Tag Archives: krooninen kipu
Onko alaselkäkipu loogista? Kokemuksia Peter O’Sullivanin koulutuksesta
Alun perin kyseinen herra nousi fysioterapia-alan tietoisuuteen julkaisemalla kroonisen alaselkäkivun luokittelumallinsa 2005 Manual Therapy:ssa. Erona aikaisempiin luokittelumalleihin oli siinä, että epäspesifien alaselkäkipujen luokittelu perustui osittain myös asiakkaan tapaan liikuttaa alaselkää. Terapeuttinen harjoittelu rakentui siten liikkumistavan mukaan eikä sen mukaan, mikä kudos olisi vaurioitunut tai mitkä lihakset olivat heikentyneet tai mitkä nivelet ja rakenteet jäykkiä, kireitä tai yliliikkuvia. O’Sullivanin tapa luokitella alaselkäkipua on vähitellen saanut kannatusta fysioterapian ja lääketieteenkin aloilla ja esimerkiksi Hannu Luomajoen väitöskirjassaan kehittämä lannerangan liikekontrollin testipatteristo pohjautuu osittain O’Sullivanin alkuperäiseen luokittelumalliin.
Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho
Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.
Ota kipu haltuun – suositeltavaa luettavaa kivusta
Olen tällä viikolla lueskellut lääkäri Helena Mirandan kirjoittamaa Ota kipu haltuun -kirjaa ja ajattelin blogissa hiukan availla kyseistä teosta lukijoille omien ajatusteni kera. Kirjassa on päivitettyä tietoa kivusta sekä erilaisten kivunhallinnan keinojen esittelyä. Se on suunnattu erityisesti kroonisista kivuista kärsiville, mutta myös heidän läheisilleen sekä ylipäätänsä kaikille kroonisesta kivusta kiinnostuneille ihmisille. Seuraavassa siis yhteenvetoa ja mietteitä kirjasta.Jatka lukemista
Alaselkäkipu – uskomukset ja huoli osana pitkittynyttä oireilua?
”Minulla on jatkuva alaselkäkipu, koska välilevyt on jo niin kuluneet”, ”lääkäri sanoi, ettei ole mikään ihme, että alaselkä on aina kipeä kun se on kauttaaltaan kulunut”, ”Tällä selällä ei enää kumarrella, sillä välilevyissä havaittiin magneetissa rappeumaa”, “En halua taivuttaa selkääni, ettei se hajoa enempää”.
Edellä mainitun kaltaiset lausahdukset ovat aika ajoin vastaanotolla kuultuja ja ne antavat tärkeää tietoa mm. potilaan uskomuksista ja ajatuksista kipujen taustalla olevista tekijöistä, kuntoutumiseen liittyvistä odotusarvoista sekä voivat myös kertoa siitä, minkälaista neuvontaa he ovat saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta. Ohjauksella ja neuvonnalla on keskeinen asema tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitosuosituksissa. Se on myös suomalaisissa Käypä hoito-suosituksissa yksi tule-sairauksien hoidon kulmakivi. 2000- luvulla on enenevässä määrin ilmaantunut tutkimusnäyttöä ohjauksen ja neuvonnan hyödyistä ja sen sisällön merkityksestä potilaan toipumisen kannalta (Moseley & Butler 2015). Se mitä ja miten vastaanotolla sanotaan voi olla hyvinkin ratkaisevaa kuntoutumisen kannalta.Jatka lukemista
Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky
Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle
Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista