CRPS:n hoito fysioterapian avulla – onko nimestä apua?

Posted on by

CRPS:ään liitetään usein ns. flare-up -ilmiö, jonka kipua voidaan kuvailla kuin kyseinen kehonosa-alue olisi syttynyt tuleen. (Kuva: Andy Maguire CC-BY 2.0)

Aikaisemmin blogissamme ollaan käsitelty CRPS:ää lähinnä sen tunnistamisen kannalta ja kerrattu muutamia siihen liittyviä perusasioita muun muassa diagnoosin muodostumisen kannalta. CRPS:n hoito voi olla hankalaa ja CRPS-potilaat usein mielletään haasteellisiksi ja joskus jopa vaikeiksi taikka mahdottomiksi hoitaa. Mahdottomia hoitaa CRPS-potilaat eivät kuitenkaan ole, mutta vaativat osakseen aikaa, ymmärrystä sekä kuuntelua. Kultaisen standardin puuttuessa, ollaan ajan saatossa kehitetty ja tutkittu useampiakin toisistaan täysin erilaisia hoitomuotoja, osa ollut hyödyllisiä, osa taas ei. Tässä kirjoituksessa en puutu niinkään CRPS:n hoitoon lääkkeiden, sähköstimulaatioiden tai muiden invasiivisten interventioiden osalta, vaan nyt keskitytään puhtaasti siihen, miten CRPS:n hoito onnistuu fysioterapeutin työvälineillä. Vaikka aihealue on laaja ja sen taustalla vaikuttaa usein monimutkaisetkin mekanismit, pyrin pitämään jutun lyhyenä. Tämä toisaalta johtaa siihen, että lähteiden osalta joutuu harrastamaan pientä kirsikan poimintaa, joskin olen pyrkinyt viittaamaan systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin, joten toivottavasti ette pistä pahaksenne.Jatka lukemista→

Miten kesyttää plantaarifaskiitti?

Posted on by

plantaarifaskiitti, kantakalvon tulehdus

Plantaarifaskiitti, eli kantakalvon tulehdus voi olla syyllinen kantapään alla tuntuvaan kipuun. (Kuva: Esther Max [CC 2.0])

Plantaarifaskiitti, joka on aikanaan tunnettu myös nimellä kantakalvon tulehdus, on usein pitkäaikainen vaiva, joka tuntuu kipuna jalkapohjassa kantapään alueella. Kyseiseen vaivaan on liittynyt vuosikymmenien saatossa yhtä jos toistakin “tietoa” sen syntyperästä, kipua aiheuttavasta mekanismista ja sen hoitoon on kokeiltu kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yleisimmin kipu vaivaa aamuisin ja häiritsee erityisesti jalkojen päällä ollessa, jolloin mm. liikuntaharrastuksista ei voida nauttia entiseen tapaan. Tämän takia se saatetaankin kokea huomattavan rajoittavana ja viheliäisenä vaivana. Pari vuotta sitten julkaistu tutkimus tarjoaa yhden käyvän ratkaisun tähän plantaarifaskiitti-dilemmaan sen hoidon kannalta. Treeni on osoittautunut kliinisen ja omakohtaisen kokemuksen mukaan melko mukavasti toimivaksi vaihtoehdoksi.
Jatka lukemista→

Vuoden 2016 luetuimmat artikkelit

Posted on by

Tekniikan pojat ovat saaneet blogimme taas urilleen ja pääsemme vihdoin kirjautumaan sisään omille sivuillemme. Tämä vaati useamman yrityksen call-centerin kanssa ja puhelinoperaattorit kiittävät langoilla roikutusta ajasta. Teknisten ongelmien myötä blogimme joulutauko venyi tammikuunkin yli, mutta nyt päästään taas vauhtiin. Ensimmäisenä lienee aihetta vetää vuosi 2016 pakettiin ja julkaista luetuimmat artikkelimme. Mukana on pari koulutustiivistelmää, kirja-arvostelu, haastattelua sekä fysioterapian kustannustehokkuutta. Näissäkin artikkeleissa alaselkäkipu näytteli keskeistä roolia, kuten blogissamme melko usein on. Johtuukohan tämä alaselkäkivun hoidon haasteellisuudesta ja siitä, että sitä tutkitaan kenties kaikkein eniten? Tässä siis viisi luetuinta vuonna 2016 kirjoittamaamme artikkelia:Jatka lukemista→

Uutta tietoa harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivussa – haastattelussa Vesa Lehtola

Posted on by

mechanics-1501861_1920Liikekontrollin ja motorisen kontrollin häiriöt ovat olleet Mind the Movementissa monesti esillä pääasiassa pitkittyneeseen alaselkäkipuun liittyen (mm. Peter O’Sullivanin ja Paul Hodgesin koulutustiivistelmät, Oman kehon ajotaidot, Niskakipu ja kontrollin häiriöt…). Tällä hetkellä keskustelu on kuumaa niin liikekontrollin perifeeristen ja sentraalisten mekanismien välillä (= onko syypää enemmän kehonosista tulevassa viestinnässä vai pääkopassa niiden tulkinnassa) kuin normaalin liikekontrollin ja liikekontrollin häiriön kriteerien välillä. Näkemyksiä aiheesta löytyy useita ja lisää empiiristä tietoa aiheesta on luvassa kotimaastamme, kun OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola on väittelemässä 26.1.2017 Helsingin Biomedicumissa yksilöllisesti suunniteltujen liikekontrollin häiriöitä korjaavan harjoittelun tehokkuudesta verrattuna yleisiin harjoitteisiin subakuutin (pitkittyvän) alaselkäkivun hoidossa. Vesa on toiminut fysioterapian alalla pitkään fysioterapeuttina, kouluttajana ja tutkijana. Myös allekirjoittaneet ovat saaneet kunnian olla Vesan opissa OMT-erikoistumisopintojen aikaan ja väitöskirjan etenemistä on ollut mielenkiintoista seurata Vesan Tietoa selkäkivusta -blogista. Koko Mind the Movement-tiimi onnitteleekin tulevaa tohtori Lehtolaa saavutuksestaan ja toivottaa tsemppiä tutkimusmaailmaan ja muihin uusiin haasteisiin.Jatka lukemista→

Nivelkipu vierailulla syysopintopäivillä

Posted on by

syysopintopaivat-2016Viimeinenkin syksyn merkki saapui kun SOMTYn ja SMLYn yhteiset Syysopintopäivät järjestettiin jälleen 18.-19.11.2016 Tampereella Tampere-talolla. Tällä kertaa aiheena oli nivelkipu ja kaksipäiväisen seminaarin/kongressin luennot myötäilivät enemmän tai vähemmän tätä aihetta. Tänä vuonna kipu ja kipuun liittyvä neurofysiologia sekä mm. kuvantamisten heikohko korrelaatio kipuun ja toimintakykyyn tuli esiin useammassakin esitelmässä ja kahden päivän aikana taidettiin pohjimmiltaan puhua enemmän kivusta kuin nivelistä. Olemme keränneet tähän lyhyeen katsaukseen muutamat Syysopintopäivien pääpointit ja ne viestit mitkä mielestämme toistuivat eniten taikka muuten kolahtivat kovimmin.

Jatka lukemista→

Liikunnalla ja harjoittelulla lievitystä kipuun

Posted on by

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Liikunta, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus löytyvät tänä päivänä monen kiputilan hoitosuosituksista (mm. seuraavat Käypä hoito -suositukset: kipu, alaselkäkipu, käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, polven ja lonkan nivelrikko). Vastikään liikunnasta julkaistiin myös oma Käypä hoito-suositus perinteisen UKK-instituutin liikuntapiirakan rinnalle. Liikunnan käypä hoito-suositus ja liikuntapiirakka korostavat liikunnan merkitystä yleisesti terveyden sekä Suomen kansantautien kannalta ja liike tunnustetaankin useassa tapauksessa lääkkeeksi. Mutta minkälainen kipulääke liikunta loppujen lopuksi on? Eikö liikunnan tunnetusti juurikin pidä tuntua kivuliaalta tai pahalta, jotta siitä on jotain hyötyä?  Kivun kannalta katsottuna suurimmassa osassa katsauksia on havaittu, ettei liikunta- tai harjoittelumuotojen välillä ole merkittäviä eroja. Tieteen ottaessa harppauksia eteenpäin tälläkin saralla päädyimme yhteistuumin pohtimaan kivun ja liikunnan välistä suhdetta ja missä aiheessa tällä hetkellä mennään.Jatka lukemista→