Ylikuormitustila pakottaa pysähtymään

Kesä on vierähtänyt vauhdilla ja blogissa aktivoidutaan hiljaiselon jälkeen. Syyskauden avaa fysioterapeutti Karin Sallmenin vieraskirjoitus, jossa käsitellään monipuolisesti ylikuormitustilaa. Karin pitää vastaanottoa Terveystalo Kampissa ja toimii myös fysioterapeuttina tyttöjen U18 jalkapallomaajoukkueessa. Lisäkoulutusta hänelle on kertynyt eniten urheilufysioterapiasta, sekä Suomesta, että Ruotsin Uppsalan yliopiston ja Karolinska Institutin kursseiltakin. Karin osallistuu vuosittain urheilufysioterapian kansainvälisiin kongresseihin.

 

YLIKUORMITUSTILA PAKOTTAA PYSÄHTYMÄÄN

Kova rasitus vaatii veronsa (Kuva CC0)

Monelle ovat varmasti tuttuja fyysisen harjoittelun periaatteet; yksilöllisyys, progressiivisuus, spesifisyys, palautuvuus sekä superkompensaatio. Nämä periaatteet tulee huomioida, jotta harjoittelu on kehittävää. Superkompensaatiolla tarkoitetaan tässä sitä, että jos harjoitus oli kuormittavampi kuin mihin elimistö on tottunut, heikkenee suorituskyky hetkeksi, mutta palautuu sitten paremmaksi kuin se oli ennen harjoitusta. (Vuori, 2011)

Aiempaa kuormittavampi harjoittelu on siis olennainen osa kehittävää harjoittelua, mutta jos korkea kokonaiskuormitus yhdistetään ajallisesti ja laadullisesti riittämättömään palautumiseen, ei kehitystä kuitenkaan pääse tapahtumaan. Päinvastoin suorituskyky voi alkaa heiketä. Tilanteen jatkuessa näin pitkään kasvaa riski ylikuormitustilalle (eng. Overtraining syndrome) eli arkikielessä ”ylikuntona” tunnetulle tilalle. Kokonaiskuormituksella tarkoitetaan kaikkien elämän eri osa-alueiden yhdessä muodostavaa kuormitusta, esim. urheilun, työ- tai opiskelupaineiden sekä ihmissuhteisiin liittyvien kuormitustekijöiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta, johon vaikuttavat olennaisesti myös uni ja ravinto. Ylikuormitustilan yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa, mutta sen riski vaikuttaa olevan kasvussa nuorilla (Meeusen ym. 2012). Ylikuormittumistilan taustalla ei siis usein ole pelkästään fyysinen rasitus, vaan yhdessä eri stressitekijöiden kasvattama korkea kokonaiskuormitus (Kadeigani& Gater, 2019, Matos ym. 2011, Meeusen ym. 2012), joten riski ylikuormitustilalle on niin tavoitteellisella arkiliikkujalla kuin huippu-urheilijallakinJatka lukemista

Liikkeen ja liikekontrollin häiriöistä tietopaketti a`la Hannu Luomajoki

Syksyllä 2018 ilmestyi VK-kustannukselta uusi mielenkiintoinen kirja “Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt – testit ja harjoitteet selän, niskan, olkapään sekä alaraajojen toiminnallisiin ongelmiin”. Kirjan on kirjoittanut fysioterapian alalla jo pitkään monin tavoin vaikuttanut professori Hannu Luomajoki. Odotusarvot olivat luonnollisesti korkealla, sillä onhan Hannu laajasti kouluttanut ja tutkinut kirjaan sisältyviä teemoja jo vuosikausien ajan. Kirja tarjosi odotusten mukaisesti monipuolisen ja monin tavoin kliinikolle hyödyllisen kattauksen käytännönläheisistä aiheista.Jatka lukemista

CFT ja Ben Cormack – Alaselkäkipu, kliininen päättely ja luonnollinen liikkuminen

Näillä kahdella kurssilla voi kuvainnollisesti sanoa taulun saaneen täytettä tai kuinka lampun ympärille tuli muitakin ajatuksia, joidenka virtaa puretaan tämän koulutusbriiffin muodossa. (Kuva [CC0])

Elokuussa ulkona paistoi aurinko ja shortseissakin tuli kuuma, kun ammatilliset koulutukset pyörähtivät käyntiin. Syyskuun puolivälissä koulutukset jatkuivat hieman viileämmässä ilmastossa ja shortsit olivat vaihtuneet farkkuihin. Syksyn ensimmäisenä koulutuksena sai luvan toimia UMPOFin järjestämä Ben Cormackin “Functional Therapeutic Movement” -koulutus. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, tästä kurssista oli liikekontrollintestit ja tarkka liikenysvääminen kaukana, kun taas alaselkäkipu oli keskiössä.

Syyskauden toinen koulutus oli Suomenlinnan mahtavissa maisemissa järjestetty kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) toinen kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus, jossa ohjaajana toimi Wim Dankaerts. Tämä kurssi oli jatkoa keväällä ja vuosi sitten järjestetyille CFT 1 -koulutuksille ja pohjautuu Peter O’Sullivanin tutkimusryhmän pähkäilemään kliinisen päättelyn näyttöön perustuvaan viitekehykseen.

Tavallaan molempien kurssien tärkein anti tiivistyi loistavasti Cormackin yhteen ensimmäisistä sanomisista: “Sometimes we zoom in on the bones, joints and tissues so much that we don’t actually see the person in front of us”. Eli suomennettuna ja avattuna; joskus keskitymme niin pieniin yksityiskohtiin (kuten luihin, kudoksiin jne…) että unohdamme edessämme olevan ihmisen ja saatamme jättää kaikkein olennaisimman kokonaan hoitamatta. Tällöin käy helposti niin, ettemme pysty auttamaan ihmistä eteenpäin ja kohtaamaan kivun aiheuttaman noidankehän ongelmavyyhtiä ratkaisukeskeisesti.Jatka lukemista

Kipu kuriin podcast: Liittyvätkö uskomukset, viestintä ja alaselkäkipu toisiinsa?

Kirjoitin taannoin blogiin siitä, miten alaselkäkipu-uskomukset ja viestintä ovat yhteydessä toisiinsa. Blogin voit lukea täältä. Tuon kirjoituksen pohjalta Joonas Putti kutsui minut ”Kipu kuriin” -podcast sarjansa seuraavaksi vieraaksi. Keskustelimme aiheesta median ja ammattilaisten näkökulmasta sekä myös kipupotilaan että heidän läheistensä kannalta. Nauhoitimme jakson pari viikkoa sitten ja se on nyt katsottavissa ja kuunneltavissa Fysiopoliksen Facebook– ja YouTube -sivuilla.

Tässä myös tuo nauhoituksemme:

Alaselkäkipu-uskomukset tutkitun tiedon ja median ristitulessa?

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia.

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia. (Kuva: Marco Verch [CC BY 2.0])

Kuvitellaanpas lehtijuttu, jonka aiheena on alaselkäkipu: “Nitojan käyttö väärin pilaa välilevysi! – Lue salakavalat syyt kärsimykseen ja vältä vaara ”. Tottelen ja luen jutun. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Nouseeko korvista savua vai huokaisenko helpotuksesta? Jokainen meistä on varmasti lukenut tai katsonut omaa työtä koskevaa sisältöä mediasta ja ollut siitä samaa tai eri mieltä. Aina ei tarvitse olla edes omaa työtä koskeva artikkeli, jotta se kiinnostaisi – kuka nyt ei haluaisi tietää miten lentoemännät kertovat toisilleen että olet aivan järkyttävän hyvännäköinen (tai sitten vaan todella ärsyttävä) ja istut paikalla 23D? Itse ainakin luen niitä.

Lentoemännän työtä koskevien juttujen osalta en pysty todentamaan niiden oikeellisuutta, mutta entä jos aihe onkin alaselkäkipu? Silloin pystyn. Medialla ja heille lausuntoja antavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoihin sekä heidän tietämykseen ja uskomuksiin kivusta julkaistavan sisällön kautta. Sanoilla ja viestinnällä on merkitystä, mutta mitkä tekijät olisi hyvä ottaa huomioon? Minkälainen sisältö on hyödyllistä ja mitä tulisi välttää? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on, mitä kirjoittaa?Jatka lukemista

Pakarakipu voi johtua jänteestä ja harjoittelusta on apua

Portaissa liikkuminen on yksi yleinen aktiviteettia, jota pakarakipu haittaa. (Kuva, CC0)

Pakarakipu, joka tuntuu lonkan sivulla diagnosoidaan usein limapussin tulehdukseksi, mutta ehkä jopa yleisempää saattaa olla pakarajänteen kiputila. Tyypillisesti pakarakipu häiritsee esimerkiksi portaissa tai asennoissa, joissa oirepuolen jänteisiin kohdistuu venytystä tai kompressiota. Mutta mitä tälle gluteaalitendinopatialle kannattaa oikein tehdä? Ei mitään? Auttaako kortisoni? Vai pitäisikö tässä alkaa harjoitella? Rebecca Mellor kumppaneineen (2018) julkaisuvat äskettäin open-access -lisenssillä saatavilla olevan RCT-tutkimuksen, “Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial”,  jossa he tarkastelevat juuri tätä aihetta. Huolimatta siitä, että harjoittelua usein suositellaan hoitomuodoksi, kyse on yhdestä ensimmäisistä satunnaistetuista tutkimuksista koskien gluteaalitendinopatian harjoittelua. Samaan aikaan julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa samainen pakarakipu ja sen harjoittelu olivat mikroskoopin alla (Ganderton ym., 2018), mutta näistä kahdesta tutkimuksesta saatiin hiukan toisistaan poikkeavat lopputulokset.Jatka lukemista