Viimeinenkin syksyn merkki saapui kun SOMTYn ja SMLYn yhteiset Syysopintopäivät järjestettiin jälleen 18.-19.11.2016 Tampereella Tampere-talolla. Tällä kertaa aiheena oli nivelkipu ja kaksipäiväisen seminaarin/kongressin luennot myötäilivät enemmän tai vähemmän tätä aihetta. Tänä vuonna kipu ja kipuun liittyvä neurofysiologia sekä mm. kuvantamisten heikohko korrelaatio kipuun ja toimintakykyyn tuli esiin useammassakin esitelmässä ja kahden päivän aikana taidettiin pohjimmiltaan puhua enemmän kivusta kuin nivelistä. Olemme keränneet tähän lyhyeen katsaukseen muutamat Syysopintopäivien pääpointit ja ne viestit mitkä mielestämme toistuivat eniten taikka muuten kolahtivat kovimmin.
Author Archives: Jukka Aho
Krooninen alaselkäkipu ja sen riskitekijät
”Don’t panic” ja jatka liikkumista! Voitaisiinko esimerkiksi kroonisen alaselkäkivun ennaltaehkäisy kiteyttää näinkin yksinkertaisesti? (Kuva: geralt. CC0 Public Domain)
Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Jatka lukemista
Johtaako kuluma kipuun ja selän rappeuma turmioon?
Kivun syyn etsinnässä tarvitaan paljon johtolankoja, mutta ratkaiseeko edes itse Sherlock tätä mysteeriä? Liittyykö rappeuma, pituusero tai kalkki kipuun? (Kuva: CC0 Public Domain.)
Jalkojen pituusero, huono ryhti, selän kuluma ja rappeuma, välilevyn madaltuma, olkapäässä on kalkkia, notkoselkä, suoraselkäisyys… Nämä lienevät sananparsia joihin hyvin usein törmää vastaanotolla kun potilaat kertovat omaa historiaansa tai mitä heille on aikaisemmin tarjottu vaivojen mahdolliseksi syyksi. On kuitenkin hyvä tietää, että ne ovat hyvin yleisiä, ellei jopa säännönmukaisia löydöksiä, joita kuvantamisen ja tutkimisen avulla voidaan löytää. Seuraava kysymys pitäisikin olla, “miten paljon merkitystä näillä löydöksillä on?” Osa näistä löydöksistä on täysin normaaleja ajan mukanaan tuomia muutoksia, joiden merkityksestä otetaan tässä kirjoituksessa selvää muutaman esimerkin avulla. Lienee hyvä vielä mainita, että nyt aihetta käsitellään rajatusti ja artikkelissa käydään esimerkinomaisesti läpi valikoituja tutkimuksia kipuun liittyvistä ja liittymättömistä löydöksistä tilanteissa, joissa useimmiten kipu on alkanut hiljalleen ilman selkeää tapaturmaa ja siihen liittyvää kudosvauriota. Tämä artikkeli ei siis mitenkään edusta täydellistä kattausta hyvin laajasta ja paljon keskustelua herättävästä aiheesta.Jatka lukemista
Motorinen kontrolli suurennuslasin alla – Paul Hodges luennoi Helsingissä
Paul Hodges, University of Queensland
Yksi fysioterapia-alan arvostettuja tutkijoita, professori Paul Hodges saapui pitkän ajan jälkeen taas Suomeen pitämään seminaaria kun hän puhui 7.6.2016 Helsingissä alaselkäkivun motorisesta kontrollista. Australialainen Queenslandin yliopistolla vaikuttava Hodges on varmasti fysioterapeuteille tuttu nimi ja onhan häntä ajoittain leikkisästi tituleerattu syvien vatsalihasten löytäjäksi tai kuten Julius tässä blogissa aikanaan muotoili “syvien vatsalihasten Kolumbukseksi”, minkä lisäksi motorinen kontrolli on yksi hänen tutkimusten pääaiheista. Näillä linjoilla liikkuen myös seminaari kantoi nimeä “Advanced concepts in lumbopelvic motor control: Integrated approach to clinical assessment & treatment of motor control dysfunction”. Hodges luennoi omista käsityksistään alaselkäkivun kokonaisuudesta peilaten ajatuksia uusimpaan ja välillä vanhempaankin tutkimustietoon melko laajalta kannalta. Kuten seminaarin nimestäkin voidaan päätellä, se selkeästi keskittyi enemmän alaselkäkivun toiminnallisiin ja biomekaanisiin ulottuvuuksiin häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon sekä taustoittamaan näitä mm. vertaamalla eroja terveiden ja alaselkäkipuisten välillä.
Taloustieteilijöiden fysioterapiaa – eli fysioterapian kustannustehokkuus, osa 1 alaselkäkipu
Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja SoTe -uudistus ovat puhuttaneet paljon. Tässä artikkelissa tarkastelemme alaselkäkivun fysioterapian kustannustehokkuutta. (Kuva: TBIT CC0)
Nykyään puhutaan paljon säästöistä ja käytännössä kaiken ruoasta liikkumiseen ja terveydenhuoltoon tulisi olla tehokasta, halpaa, helppoa ja terveellistä. Miten hyvin tämä yhtälö sopii fysioterapiaan tai mikä on fysioterapian kustannustehokkuus? Toinen nykyään paljon askarruttava kysymys on, kannattaako vaiva hoitaa operatiivisin vai konservatiivisin menetelmin? Näiden kysymysten parissa painii varmasti moni päättäjä kuin myös terveydenhuollon ammattilainen tai yrityksen rahakirstun vartija. Vastaus ei useinkaan ole helppo ja se kummalle puolelle vaaka kallistuu riippuu paljon siitä, minkälaisille tekijöille annetaan kysymystä pohtiessa eniten painoarvoa. Pohdittavia asioita ovat mm. millaisella hoidolla potilaan oireet helpottavat ja työ- ja toimintakyky paranee todennäköisesti nopeammin? Entä millaiset ovat hoitotulokset pidempiaikaisessa seurannassa? Millaiset ovat valitun hoitolinjan kokonaiskustannukset? Terveydenhuollon resurssien ollessa julkisella puolella tiukoilla ja yksityisellä puolella kilpailun kasvaessa myös fysioterapian kustannustehokkuus sekä laadun merkitys korostuvat entisestään. Näihin kysymyksiin haetaan vastausta tämän artikkelisarjan aikana johon lisäämme osia jatkossa ja mikäli te lukijat tiedätte laadukkaita tutkimuksia tästä tärkeästä aiheesta, meille saa niistä vinkata!. Ensimmäisessä osassa sukelletaan siihen kansantaloudellisesti yhteen merkittävimmistä, eli alaselkäkipuun.Jatka lukemista
Artikulaarinen tropismi ja skolioosi
![[Kuva: Franco_Solarini CC0]](http://mindthemovement.net/wp-content/uploads/2016/01/bora-bora-1018423_1920.jpg)
[Kuva: Franco_Solarini CC0]