Pakarakipu voi johtua jänteestä ja harjoittelusta on apua

Portaissa liikkuminen on yksi yleinen aktiviteettia, jota pakarakipu haittaa. (Kuva, CC0)

Pakarakipu, joka tuntuu lonkan sivulla diagnosoidaan usein limapussin tulehdukseksi, mutta ehkä jopa yleisempää saattaa olla pakarajänteen kiputila. Tyypillisesti pakarakipu häiritsee esimerkiksi portaissa tai asennoissa, joissa oirepuolen jänteisiin kohdistuu venytystä tai kompressiota. Mutta mitä tälle gluteaalitendinopatialle kannattaa oikein tehdä? Ei mitään? Auttaako kortisoni? Vai pitäisikö tässä alkaa harjoitella? Rebecca Mellor kumppaneineen (2018) julkaisuvat äskettäin open-access -lisenssillä saatavilla olevan RCT-tutkimuksen, “Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial”,  jossa he tarkastelevat juuri tätä aihetta. Huolimatta siitä, että harjoittelua usein suositellaan hoitomuodoksi, kyse on yhdestä ensimmäisistä satunnaistetuista tutkimuksista koskien gluteaalitendinopatian harjoittelua. Samaan aikaan julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa samainen pakarakipu ja sen harjoittelu olivat mikroskoopin alla (Ganderton ym., 2018), mutta näistä kahdesta tutkimuksesta saatiin hiukan toisistaan poikkeavat lopputulokset.Jatka lukemista

Kuinka eturistiside saadaan poikki?

ACL, eturistiside, tutkimusten määrä

ACL, eli eturistiside, näyttäisi olevan suosittu tutkimuksen kohde.

Eturistiside on yksi polven parhaiten tunnetuista nivelsiteistä ja syy tähän on melko synkkä – sen katkeaminen aiheuttaa pitkän tauon urheiluun ja jopa lopettaa ammattilaispelaajien uria. Lisäksi se on edelleenkin suuren tutkimuksellisen huomion kohteena ja eturistisidettä käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuosittain käsittämätön määrä. Pelkästään vuoden 2017 aikana on PubMedin mukaan julkaistu (tämän jutun kirjoitushetkellä, 4.12.2017) 1380 artikkelia hakusanalla “anterior cruciate ligament”, eli ainakin jos joku väittää tietävänsä kaiken ACL:stä niin … no, pointti tuli varmaankin selväksi. Koska kyseessä on kallis ja pitkäkestoinen vamma, niin voisi olettaa, että sen mekanismi ja ennaltaehkäisy varmasti tunnetaan oikein hyvin? Periaatteessa ei, sillä vasta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana eturistisidevammojen syntymekanismiin ollaan hiljalleen saatu vastauksia. Nykyisellään vammamekanismi tunnetaan jo kohtuullisen hyvin, mistä myös Erik Meira puhui koulutuksessaan. Tuo koulutus toimikin kipinänä blogikirjoitukselle, joka perustuu kyseisen koulutuksen aikana läpikäytyyn ja hieman täydennettyyn kirjallisuuteen.

Jatka lukemista

Polvikipu ja lonkkavaivat – ratkaisut à la Erik Meira

Erik Meiran koulutuksessa tiede ja käytäntö yhdistyivät tiiviiksi ja monipuoliseksi paketiksi teoriatietoutta ja käytännön vinkkejä. Näillä treeni- ja terapiavinkeillä polvikipu ja lonkkavaivat saadaan näyttöön perustuen kuriin. (Kuva: Gciriani [CC BY-SA 4.0])

Syksyn alkaessa erilaiset koulutukset ovat taas pyörähtäneet käyntiin ja allekirjoittaneen kauden ensimmäinen koulutus oli UMPOFin järjestämä Erik “The Science PT” Meiran koulutus, jonka aiheena olivat polvikipu ja -vammat sekä lonkkavaivat. Kyseinen kurssi oli Meiran ympäri maailmaa pitämä “Hip & Knee: Complex Understanding for Simple Solutions” -koulutuspaketti. Kuten odottaa saattoi, nojautui koulutus vahvasti tutkittuun tietoon, mikä oli osaltaan sekä koulutuksen vahvuus että samalla heikkous. Jos joku odotti tältä koulutukselta monimutkaisia selitysmalleja taikaluoteineen tai uusia ja maailman parhaita harjoituksia, saattoivat nuo tavoitteet jäädä toteutumatta. Tarjolla oli helposti sovellettavia vinkkejä sekä ajatuksia harjoitteluun, kattava tietopaketti polven ja lonkan vammoista ja tutkimusnäytöstä näiden kaikkien taustalla. Kurssin pääsanoma fysioterapiaprosessin osalta voidaan tiivistää siihen, että potilaan ongelma pitää aina kartoittaa yksilöllisesti huomioiden mahdollisimman laajasti siihen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen rauhoitetaan tilannetta tarvittava määrä ja aloitetaan hiljalleen rakentamaan toiminta- ja suorituskykyä uudestaan. Kuntoutuksen tulee olla riittävän kuormittavaa ja etenkin jännekivuissa kuormitus on äärimmäisen tärkeää.Jatka lukemista

Nilkan pitkittyneen instabiliteetin kuntoutukseen monipuolista harjoittelua

 

Nilkan nyrjähdyksen akuutista vaiheesta selviää useimmiten kipulääkkeiden, ensihoito-ohjeiden ja tarvittaessa nilkkatuen avulla. Pidemmällä tähtäimellä ongelmana on kuitenkin nyrjähdysten toistuvuus ja yleisyys erityisesti liikuntaa harrastavilla (Fong ym. 2007). Joillekin niitä tuntuu siunaantuvan selkeästi enemmän kuin muille, jolloin tuloksena saattaa olla nilkan pitkittynyt instabiliteetti. Jo tapahtuneita vammoja ei historiasta saada pois, joten uusien vammojen ennaltaehkäisyn tulisi keskittyä sellaisten riskitekijöiden selvittämiseen, joihin pystytään vaikuttamaan. Lääkkeeksi moniin nilkkavammoihin tarjotaan usein terapeuttista harjoittelua ja nilkkatukia. Harjoittelua voidaan toteuttaa kuitenkin monella eri tavalla, joten jokaisen tapauksen kohdalla joudutaan miettimään, minkälainen harjoittelu olisi tehokkainta niin laadun kuin määrän suhteen.

 

 

Jatka lukemista

Nopeutuuko palautuminen jos oikein yrittää?

palautuminen

Onko palautumisen ja kehittymisen nopeutuksessa kyse elämääkin tärkeämmästä asiasta? (Kuva: NARA [Public domain])

Palautuminen on päässyt alkuun hyvän ruoan ja pitkien yöunien siivittämänä tämän palautumista käsittelevän jutun ensimmäisessä osassa. Kovin usein kuitenkin vaikuttaa siltä, että eniten ollaan kiinnostuneita aiheesta “palauttavat harjoitukset ja muut palauttavat toimenpiteet”. Herää kysymys miksi? Halutaanko palautuminen jotenkin ulkoistaa jonkun muun kuin urheilijan itsensä ohjelmoitavaksi?

Jätetään kuitenkin palopuheet sikseen, sillä näin jatko-osan astuessa estradille tarkastellaan lähemmin valikoitua otantaa niistä toimista, joilla on mainostettu olevan palautumista edistävä vaikutus. Käydään siis hieman spesifimpien aiheiden kimppuun ja kysytään voiko palautumista nopeuttaa esimerkiksi venyttelyllä, hieronnalla kylmäallas- ja kontrastihoidoilla tai “palauttavilla harjoituksilla”? Vastauksia voidaan hakea sekä aihetta käsittelevistä katsausartikkeleista, että yksittäisistä tutkimuksista. Tässä kirjoituksessa on pyritty käyttämään molempia siinä määrin, kuin se on ollut mahdollista.

Jatka lukemista

Mystinen palautuminen ja noitarummut sen tehostamiseksi – osa 1

palautuminen, superkompensaatio, kehittyminen

Palautuminen, superkompensaatio ja kehittyminen kulkevat käsi kädessä ja tavoitteiden saavuttaminen helpottuu kun osaa kuormittaa ja levätä sopivassa suhteessa. (Kuva: NeuPaddy [CC0])

Novak Djokovic käyttää suurta paineistettua kananmunaa palautumisen tehostamisessa. Michael Phelps nukkuu vastaavan vekottimen avulla 8000 jalan (noin 2,4km) korkeudessa nopeuttaakseen palautumista. Michael Jordan joi six-packin olutta pelien jälkeen? Omien sanojensa mukaan, eräs kollegamme väittää urheilleensa kerran, eikä kuulemma ole vieläkään palautunut… Palautumisesta kokonaisuudessaan puhutaan paljon, mutta mitä palautuminen todellisuudessa on ja voiko sitä nopeuttaa? Tämä kaksiosaisen blogijutun ensimmäinen osa käsittelee palautumista hieman laajemmin esimerkiksi unen merkityksen kautta ja todellisten noitarumpujen ja palauttavien kikkojen kimppuun päästään toisessa osassa. Mutta ennen kuin jatkat lukemista, kysyisin sinulta, että miten sinä määrittelisit sen, mitä on palautuminen? Yritäpä määritellä “palautuminen” itsellesi ja jatka lukemista sen jälkeen.

Oma yritykseni: Palautumisen määritelmä yksinkertaisimmillaan on paluu normaaliin tai jonkin menetetyn hankkiminen takaisin. Urheilusta ja suorituskyvystä puhuttaessa kaipaamme laajemman määritelmän, koska pelkkä “palautuminen” ei riitä suorituskyvyn kehittymiseen. Tällöin täytyy ottaa huomioon rasituksen aiheuttamien mikrotraumojen korjaaminen, lihasten energiavarastojen täyttäminen ja immuuni-, hermosto- ja endokriinijärjestelmän tasapainon palauttaminen ja/tai tehostaminen siten, että suorituskyky pystyy vastaamaan tai ylittämään sille asetetut odotukset.Jatka lukemista