Diabeteksen yleistyessä sen hoitokustannukset kohoavat koko ajan ja myös fysioterapeutin vastaanotoille virtaa diabeteksen tai sen esiasteita omaavia potilaita. Fysioterapeutin tulisi olla tietoinen diabeteksen perusasioista, mutta samaan aikaan sen saama huomio koulutuksessa on melko pientä. Kysyimme diabetekseen erikoistuneelta fysioterapeutilta, Kalle Laineelta, millä tavoin diabetes voi näyttäytyä fysioterapeutin vastaanotolla. Kalle avaa aihetta case-esimerkin kautta.Jatka lukemista→
Viimeinenkin syksyn merkki saapui kun SOMTYn ja SMLYn yhteiset Syysopintopäivät järjestettiin jälleen 18.-19.11.2016 Tampereella Tampere-talolla. Tällä kertaa aiheena oli nivelkipu ja kaksipäiväisen seminaarin/kongressin luennot myötäilivät enemmän tai vähemmän tätä aihetta. Tänä vuonna kipu ja kipuun liittyvä neurofysiologia sekä mm. kuvantamisten heikohko korrelaatio kipuun ja toimintakykyyn tuli esiin useammassakin esitelmässä ja kahden päivän aikana taidettiin pohjimmiltaan puhua enemmän kivusta kuin nivelistä. Olemme keränneet tähän lyhyeen katsaukseen muutamat Syysopintopäivien pääpointit ja ne viestit mitkä mielestämme toistuivat eniten taikka muuten kolahtivat kovimmin.
Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja SoTe -uudistus ovat puhuttaneet paljon. Tässä artikkelissa tarkastelemme alaselkäkivun fysioterapian kustannustehokkuutta. (Kuva: TBIT CC0)
Nykyään puhutaan paljon säästöistä ja käytännössä kaiken ruoasta liikkumiseen ja terveydenhuoltoon tulisi olla tehokasta, halpaa, helppoa ja terveellistä. Miten hyvin tämä yhtälö sopii fysioterapiaan tai mikä on fysioterapian kustannustehokkuus? Toinen nykyään paljon askarruttava kysymys on, kannattaako vaiva hoitaa operatiivisin vai konservatiivisin menetelmin? Näiden kysymysten parissa painii varmasti moni päättäjä kuin myös terveydenhuollon ammattilainen tai yrityksen rahakirstun vartija. Vastaus ei useinkaan ole helppo ja se kummalle puolelle vaaka kallistuu riippuu paljon siitä, minkälaisille tekijöille annetaan kysymystä pohtiessa eniten painoarvoa. Pohdittavia asioita ovat mm. millaisella hoidolla potilaan oireet helpottavat ja työ- ja toimintakyky paranee todennäköisesti nopeammin? Entä millaiset ovat hoitotulokset pidempiaikaisessa seurannassa? Millaiset ovat valitun hoitolinjan kokonaiskustannukset? Terveydenhuollon resurssien ollessa julkisella puolella tiukoilla ja yksityisellä puolella kilpailun kasvaessa myös fysioterapian kustannustehokkuus sekä laadun merkitys korostuvat entisestään. Näihin kysymyksiin haetaan vastausta tämän artikkelisarjan aikana johon lisäämme osia jatkossa ja mikäli te lukijat tiedätte laadukkaita tutkimuksia tästä tärkeästä aiheesta, meille saa niistä vinkata!. Ensimmäisessä osassa sukelletaan siihen kansantaloudellisesti yhteen merkittävimmistä, eli alaselkäkipuun.Jatka lukemista→
Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Jatka lukemista→
Onko tässä kaikki, mitä diagnoosiin tarvitaan? (Kuva: ozz13x [CC BY 2.0])
Jos potilas tai vaikka ammattisi udellut naapuri aloittaa tarinansa esimerkiksi sanoin “kyynärpäähäni sattuu, tähän näin, etenkin kun….”. Mitä ajattelet? “Tenniskyynärpää” lienee ensimmäinen ajatus monella fysioterapeutilla, lääkärillä, hierojalla tai muulla terveysalan ammattilaisella. Tenniskyynärpää onkin yleisin käsivarren pitkäaikainen kiputila, mutta yleisyydestään huolimatta monesti haasteellinen hoitaa. Arvostetut fysioterapia-alan tutkijat Leanne Bisset ja Bill Vicenzino kirjoittivat äskettäin Journal Of Physiotherapyn kutsumana kirjallisuuskatsauksen tenniskyynärpään, tai oikeammin lateraalisen epicondylalgian, fysioterapeuttisesta hoidosta. Tuo tutkimus on oikein hyvin kirjoitettu ja summaa kätevästi sen, mitä lateraalisten kyynärpäävaivojen hoidosta tällä hetkellä tiedetään. Kaiken lisäksi kyseinen artikkeli on open access muodossa vapaasti luettavissa (klikkaa tästä artikkeliin). Tässä kirjoituksessa käytetään lähteenä pääosin tuota Bisset & Vicenzino (2015) -artikkelia.Jatka lukemista→
Aikaisempi julkaisumme alaselkäkivun Käypä hoito-suosituksesta sai paljon hyvää palautetta ja vaikka niskakivun Käypä hoito-suositusten päivityksestä on jonkin verran aikaa, päätimme joka tapauksessa käsitellä sitä fysioterapeuttisten silmälasien läpi alaselkäkivun tapaan. Niskakivun Käypä hoito -suositusta ollaan päivitetty tammikuusta 2015 lähtien, joten lienee myös mahdollista, että jo lähitulevaisuudessa saadaan tähänkin asiaan uusi päivitetty suositus.Jatka lukemista→