Luiden, nivelten ja lihasten merkitys liikkumisessa on karkeasti ajateltuna hyvin selkeää. Hermoston toiminta tuntuu tietyssä mielessä myös varsin yksiselitteiseltä, koska ilman hermoston sähköimpulsseja lihakset eivät kykene supistumaan eivätkä nivelet ja luut liikkumaan. Jos liike olisi puhtaasti mekaaninen ilmiö, olisi ihmisen liikkumista mallintava robotti jo todennäköisesti keksitty. Ilmeisesti toistaiseksi kehittynein tällainen robotti näyttää tältä:
Category Archives: Fysioterapia
Tunnistaisitko CRPS:n?
Kuva: Prairie Kittin
CRPS (eli lontoon kielellä complex regional pain syndrome) on yksi niistä, tässä tapauksessa surullisen kuuluisista, “rakkaista lapsista”, joilla on ollut historiansa aikana monta nimeä. CRPS on tunnettu mm. nimillä “RSD” (reflektorinen sympaattinen dystrofia), “Sudekin atrofia”, post-traumaattinen kipuoireyhtymä tai jos tilaan on liittynyt hermovamma, niin ollaan voitu puhua kausalgiasta. Suomeksi yleisimmin CRPS:ää kutsutaan lyhenteellä tai puhutaan monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä. Tämän tilan tunnistaminen on välillä vaikeaa ja sen diagnosointia hankaloittaa usein taustalla oleva trauma. Tavallisimmin CRPS saa alkunsa jostain traumasta, joskus suuremmasta ja joskus mitättömämmästä.
Harjoittelu osana osteoporoottisten nikamamurtumien ennaltaehkäisyä
Blogissa palataan taas osteoporoosin pariin ja käsitellään harjoittelun mahdollisuuksia selkärangan osteoporoottisten nikamamurtumien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi käydään läpi muutamia asioita, joita osteoporootikon harjoittelussa on hyvä huomioida selkärangan rakenteiden liiallisen kuormituksen välttämiseksi. Kirjoitus on jatko-osa osteoporoottista selkärankaa ja nikamamurtumia sekä niihin liittyviä biomekaanisia tekijöitä pääpiirteissään esitelleelle kirjoitukselle. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä.Jatka lukemista
Seuraa johtajaa – olkapääkipu lavan hallinnan häiriöistä?
Liikutettaessa olkapäätä ei välttämättä tule ajatelleeksi osan liikkeestä tulevan hartiarenkaasta ja lapaluusta. Lapaluun kuvaillaan muodostavan peruskiven olkapään toiminnalle ja tätä esimerkkiä käytetäänkin usein havainnollistamaan lavan roolia olkapään biomekaniikassa. Viime vuosien yksi kuuma trendi fysioterapiassa ja liikunta-alalla yleensäkin ovat olleet erilaiset liikekontrollin häiriöt ja “lapatuki”, joiden normalisoitumisen harjoittelun myötä toivotaan johtavan myös kipujen vähenemiseen. Olkapääkipu ei ole tässä liikekontrollin nosteessa jäänyt paitsioon, sillä hartiarenkaan hallinta on enenevässä määrin kohotettu jalustalle yhtenä tärkeänä tekijänä olkapääkipujen saralla. Vallitsevana ajatuksena on, että myös olkapääkipu ja lavan liikekontrollin häiriöt liittyvät toisiinsa ja nyt lähdetäänkin selvittämään että miten.Jatka lukemista
Odotusten mukaista toimintaa (OMT) – mobilisaatio vai manipulaatio alaselkäkipuun?
Kaikkeen manuaaliseen terapiaan (myös ortopediseen manuaaliseen terapiaan, OMT) liittyy manipulaatio- ja mobilisaatiokäsittelyt yhdessä muiden hoitomuotojen lisäksi. Manipulaatiolla tarkoitetaan kansankielellä nivelten “naksauttamista”, jolla pyritään vapauttamaan nivelen liikettä nopealla impulssilla. Mobilisaation pyrkimys on niin ikään helpottaa nivelen liikettä, mutta se on luonteeltaan rauhallisempaa joustattelua. Eli molemmilla tekniikoilla pyritään samaan lopputulokseen ja jos hieman oikaistaan voidaan ajatella että molemmilla tekniikoilla pyritään vaikuttamaan jopa samoihin rakenteisiin. Tuhannen taalan kysymys onkin; kumpi kannattaa – mobilisaatio vai manipulaatio?
Kaikkivoipa keskivartalo – Syvien lihasten lähteillä
Keskivartalon tuki sekä syvien vatsa- ja selkälihasten harjoittelu ovat olleet suosittuja teemoja terveys- ja liikunta-alalla, jota kautta ne ovat saaneet palstatilaa myös arkipäivän mediassa. Sanat “vatsa sisään” ja “keskivartalo tiukkana” osuvat silmiin monesti jo lehtien otsikoissa tai saattavat kuulua monesti myös kuntosalilla ohjaajan suusta. Ilmiöstä on syntynyt mielikuva, että lähes kaikki liikkeet ja harjoitteet vaativat keskivartalon tietoista jännittämistä ja pidettäessä “vatsa tiukkana” ja keskivartalo vahvana pystyy tekemään harjoitteet turvallisesti (ei kai siitä haittaakaan voi olla?). Tästä kiinnostuneena päätin lähteä selvittämään, mikä on ilmiön perusta.
Kuva: Jakob Owens on Unsplash