Diabeteksen yleistyessä sen hoitokustannukset kohoavat koko ajan ja myös fysioterapeutin vastaanotoille virtaa diabeteksen tai sen esiasteita omaavia potilaita. Fysioterapeutin tulisi olla tietoinen diabeteksen perusasioista, mutta samaan aikaan sen saama huomio koulutuksessa on melko pientä. Kysyimme diabetekseen erikoistuneelta fysioterapeutilta, Kalle Laineelta, millä tavoin diabetes voi näyttäytyä fysioterapeutin vastaanotolla. Kalle avaa aihetta case-esimerkin kautta.Jatka lukemista
Mind the Movement -blogin Jukka Aho kutsuttiin yhdessä Riikka Holopaisen kanssa Marko Demidoffin starttaamaan Manuaalinen terapia -podcastiin. Aiheenamme oli käsitellä manuaalisen terapian nykytilaa ja historiaa peilaten sitä tutkimusmaailmassa saatuihin oivalluksiin sekä moderniin kiputietoon. Tässä lyhyesti aiheita, joista keskutelimme:Jatka lukemista
Jäätynyt olkapää on melko yleinen, mutta huonosti tunnettu vaiva.
Jäätynyt olkapää, eli virallisemmalta ja ehkä yhtä huonolta nimeltään adhesiivinen kapsuliitti tarkoittaa olkanivelen vaivaa. Sille kuvaavaa on alkuun kipu sekä hiljalleen etenevä aktiivisten ja passiivisten liikeratojen rajoittuminen. Kyse on melko yleisestä, mutta samalla ylidiagnosoidusta vaivasta, jonka varsinaisia syitä, mistä jäätynyt olkapää johtuu, ei vieläkään tunneta kovin hyvin. Jäätyneen olkapää paraneminen voi kestää pitkään, mikä tekee monesti hyvinkin turhauttavan vaivan. Hoito voi olla haasteellista ja epävarmaa, joskaan oman onnensa nojaan potilaita ei kannata myöskään jättää.
Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa käsittelee jäätyneen olkapään taustoja ja luokittelua, myöhemmin julkaistava toinen osa sukeltaa taas siihen, miten jäätynyt olkapää tulisi huomioida fysioterapiassa. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu alkuvuodesta 2020 ilmestyneessä Manuaali-lehdessä.
Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksi-osaisesta jäätynyttä olkapäätä käsittelevästä kirjoitussarjasta, jonka jälkimmäinen osa käsittelee jäätyneen olkapään fysioterapiaa ja löytyy tämän linkin takaa.
Päivitetyt terveysliikuntasuositukset ovat siirtyneet liikuntapiirakasta kolmiomalliin.
Terveysliikuntasuositukset päivittyivät viime kuussa ja samalla vanha kunnon liikuntapiirakka ohitti parasta ennen -päivämääränsä. Vaikkei uusissa suosituksissa keihään kärki – tai kolmion kärki – muuttunutkaan merkittävästi, niin jotain uutta kuitenkin saatiin tässä päivityksessä. Merkittävimmät muutokset ovat aikaisemmasta mallista tutun 10 minuutin ”minimiajan” poistuminen, sillä terveysvaikutuksia on jo lyhyemmilläkin pätkillä. Lisäksi olennaista on se, että kolmiomalliin on saatu täsmäliikunnan oheen suositukset unesta, liikuskelusta ja paikallaanolon tauottamisesta.
Näillä kahdella kurssilla voi kuvainnollisesti sanoa taulun saaneen täytettä tai kuinka lampun ympärille tuli muitakin ajatuksia, joidenka virtaa puretaan tämän koulutusbriiffin muodossa. (Kuva [CC0])
Syyskauden toinen koulutus oli Suomenlinnan mahtavissa maisemissa järjestetty kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) toinen kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus, jossa ohjaajana toimi Wim Dankaerts. Tämä kurssi oli jatkoa keväällä ja vuosi sitten järjestetyille CFT 1 -koulutuksille ja pohjautuu Peter O’Sullivanin tutkimusryhmän pähkäilemään kliinisen päättelyn näyttöön perustuvaan viitekehykseen.
Tavallaan molempien kurssien tärkein anti tiivistyi loistavasti Cormackin yhteen ensimmäisistä sanomisista: “Sometimes we zoom in on the bones, joints and tissues so much that we don’t actually see the person in front of us”. Eli suomennettuna ja avattuna; joskus keskitymme niin pieniin yksityiskohtiin (kuten luihin, kudoksiin jne…) että unohdamme edessämme olevan ihmisen ja saatamme jättää kaikkein olennaisimman kokonaan hoitamatta. Tällöin käy helposti niin, ettemme pysty auttamaan ihmistä eteenpäin ja kohtaamaan kivun aiheuttaman noidankehän ongelmavyyhtiä ratkaisukeskeisesti.Jatka lukemista
Kirjoitin taannoin blogiin siitä, miten alaselkäkipu-uskomukset ja viestintä ovat yhteydessä toisiinsa. Blogin voit lukea täältä. Tuon kirjoituksen pohjalta Joonas Putti kutsui minut ”Kipu kuriin” -podcast sarjansa seuraavaksi vieraaksi. Keskustelimme aiheesta median ja ammattilaisten näkökulmasta sekä myös kipupotilaan että heidän läheistensä kannalta. Nauhoitimme jakson pari viikkoa sitten ja se on nyt katsottavissa ja kuunneltavissa Fysiopoliksen Facebook– ja YouTube -sivuilla.
Tässä myös tuo nauhoituksemme: