Mind the Movement -blogin Jukka Aho kutsuttiin yhdessä Riikka Holopaisen kanssa Marko Demidoffin starttaamaan Manuaalinen terapia -podcastiin. Aiheenamme oli käsitellä manuaalisen terapian nykytilaa ja historiaa peilaten sitä tutkimusmaailmassa saatuihin oivalluksiin sekä moderniin kiputietoon. Tässä lyhyesti aiheita, joista keskutelimme:Jatka lukemista
Category Archives: Biopsykososiaalinen viitekehys
CFT ja Ben Cormack – Alaselkäkipu, kliininen päättely ja luonnollinen liikkuminen
Näillä kahdella kurssilla voi kuvainnollisesti sanoa taulun saaneen täytettä tai kuinka lampun ympärille tuli muitakin ajatuksia, joidenka virtaa puretaan tämän koulutusbriiffin muodossa. (Kuva [CC0])
Syyskauden toinen koulutus oli Suomenlinnan mahtavissa maisemissa järjestetty kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) toinen kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus, jossa ohjaajana toimi Wim Dankaerts. Tämä kurssi oli jatkoa keväällä ja vuosi sitten järjestetyille CFT 1 -koulutuksille ja pohjautuu Peter O’Sullivanin tutkimusryhmän pähkäilemään kliinisen päättelyn näyttöön perustuvaan viitekehykseen.
Tavallaan molempien kurssien tärkein anti tiivistyi loistavasti Cormackin yhteen ensimmäisistä sanomisista: “Sometimes we zoom in on the bones, joints and tissues so much that we don’t actually see the person in front of us”. Eli suomennettuna ja avattuna; joskus keskitymme niin pieniin yksityiskohtiin (kuten luihin, kudoksiin jne…) että unohdamme edessämme olevan ihmisen ja saatamme jättää kaikkein olennaisimman kokonaan hoitamatta. Tällöin käy helposti niin, ettemme pysty auttamaan ihmistä eteenpäin ja kohtaamaan kivun aiheuttaman noidankehän ongelmavyyhtiä ratkaisukeskeisesti.Jatka lukemista
Kipu kuriin podcast: Liittyvätkö uskomukset, viestintä ja alaselkäkipu toisiinsa?
Kirjoitin taannoin blogiin siitä, miten alaselkäkipu-uskomukset ja viestintä ovat yhteydessä toisiinsa. Blogin voit lukea täältä. Tuon kirjoituksen pohjalta Joonas Putti kutsui minut ”Kipu kuriin” -podcast sarjansa seuraavaksi vieraaksi. Keskustelimme aiheesta median ja ammattilaisten näkökulmasta sekä myös kipupotilaan että heidän läheistensä kannalta. Nauhoitimme jakson pari viikkoa sitten ja se on nyt katsottavissa ja kuunneltavissa Fysiopoliksen Facebook– ja YouTube -sivuilla.
Tässä myös tuo nauhoituksemme:
Alaselkäkipu-uskomukset tutkitun tiedon ja median ristitulessa?
Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia. (Kuva: Marco Verch [CC BY 2.0])
Lentoemännän työtä koskevien juttujen osalta en pysty todentamaan niiden oikeellisuutta, mutta entä jos aihe onkin alaselkäkipu? Silloin pystyn. Medialla ja heille lausuntoja antavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoihin sekä heidän tietämykseen ja uskomuksiin kivusta julkaistavan sisällön kautta. Sanoilla ja viestinnällä on merkitystä, mutta mitkä tekijät olisi hyvä ottaa huomioon? Minkälainen sisältö on hyödyllistä ja mitä tulisi välttää? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on, mitä kirjoittaa?Jatka lukemista
Yhteenvetoa CFT level 1 – koulutuksen annista
Tällä kertaa blogissa avataan UMPOF:n järjestämää CFT level 1- koulutusta, jonka kouluttajana toimi fysioterapian professori Wim Dankaerts Belgiasta. Hän on fysioterapian pitkän linjan konkari, jolla on pitkä kokemus niin kliinisestä työstä kuin tutkimusmaailmastakin. Hän kuuluu Pain-Ed -ryhmään, jonka tavoitteena on tuoda ihmisten tietoisuuteen tuoretta tutkimustietoa kivuntutkimuksen alueelta ja kumota erilaisia myyttejä, joita erityisesti alaselkäkipuun liittyy.
CFT (cognitive functional therapy) eli kognitiivinen toiminnallinen terapia on potilaskeskeinen lähestymismalli, jossa pyritään tunnistamaan erilaiset oireilun taustalla olevat biopsykososiaaliset mekanismit/tekijät ja yksilöllisen profiloinnin pohjalta kohdentamaan hoitointerventio oireilua ylläpitäviin muokattavissa oleviin tekijöihin.Näitä voivat olla etenkin erilaiset psykososiaaliset, toiminnalliset ja elintapoihin liittyviin tekijät, kuten uskomukset tiettyjen liikkeiden vaarallisuudesta ja selän vaurioitumisherkkyydestä, pelko-välttämiskäyttäytyminen, vähäinen liikunta, yksipuoliset liikemallit, liiallinen stressi, univaje jne. CFT:ssa pyritään lisäämään kivun ja kipuun liittyvien reaktioiden ymmärtämistä. Lisäksi olennaista on vahvistaa kuntoutujan minäpystyvyyden tunnetta ja ylipäätänsä antaa uskoa siihen, että myönteinen muutos on mahdollinen.Jatka lukemista
CRPS:n hoito fysioterapian avulla – onko nimestä apua?
CRPS:ään liitetään usein ns. flare-up -ilmiö, jonka kipua voidaan kuvailla kuin kyseinen kehonosa-alue olisi syttynyt tuleen. (Kuva: Andy Maguire CC-BY 2.0)
Aikaisemmin blogissamme ollaan käsitelty CRPS:ää lähinnä sen tunnistamisen kannalta ja kerrattu muutamia siihen liittyviä perusasioita muun muassa diagnoosin muodostumisen kannalta. CRPS:n hoito voi olla hankalaa ja CRPS-potilaat usein mielletään haasteellisiksi ja joskus jopa vaikeiksi taikka mahdottomiksi hoitaa. Mahdottomia hoitaa CRPS-potilaat eivät kuitenkaan ole, mutta vaativat osakseen aikaa, ymmärrystä sekä kuuntelua. Kultaisen standardin puuttuessa, ollaan ajan saatossa kehitetty ja tutkittu useampiakin toisistaan täysin erilaisia hoitomuotoja, osa ollut hyödyllisiä, osa taas ei. Tässä kirjoituksessa en puutu niinkään CRPS:n hoitoon lääkkeiden, sähköstimulaatioiden tai muiden invasiivisten interventioiden osalta, vaan nyt keskitytään puhtaasti siihen, miten CRPS:n hoito onnistuu fysioterapeutin työvälineillä. Vaikka aihealue on laaja ja sen taustalla vaikuttaa usein monimutkaisetkin mekanismit, pyrin pitämään jutun lyhyenä. Tämä toisaalta johtaa siihen, että lähteiden osalta joutuu harrastamaan pientä kirsikan poimintaa, joskin olen pyrkinyt viittaamaan systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin, joten toivottavasti ette pistä pahaksenne.Jatka lukemista