Tässä vieraskirjoituksessa tft Sanna Eloranta ja ft OMT Juhani Taivela kertovat, kuinka kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuva monipuolinen ja riittävän pitkälle viety progressio voimaharjoittelussa voi olla oleellista kuntoutujan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntoutuksessa tulee riittävästi huomioida fyysisesti kuormittavan työn tai harrastusten vaatimukset. Lisäksi jutussa avataan valmentavan fysioterapian näkökulmaa ja sen mahdollisuuksia kuntoutuksessa.
Miksi manuaalinen terapia ja terapeuttinen harjoittelu eivät aina riitä?
Fysioterapeuttinen tutkiminen, kliininen päättely, neuvonta, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen terapia ovat yleisesti fysioterapian peruselementit. Kuntoutusprosessin edetessä vaativan voimaharjoittelun, liikekontrollin ja valmennuksellisen näkökulman (palautuminen, ravitsemus, harjoittelun ohjelmointi ja mentaalivalmennus) ymmärtämisen merkitys kasvaa.
Voimaharjoittelun yhdistäminen fysioterapiaan on merkityksellistä fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien asiakkaiden kohdalla, jotta kipuvaiheen jälkeen paluu raskaaseen työhön on mahdollista ja turvallista. Voimaharjoittelu osana fysioterapiaa on oleellista terveysliikkujan, kuntoliikkujan, kuntourheilijan ja urheilijan kohdalla, jotta fysioterapiassa terapeuttisen harjoittelun ja manuaalisen käsittelyn avulla saadut tulokset säilyvät fysioterapian päätyttyä ja asiakkaan palattua normaaliin arkeensa ja harrastuksiinsa.
Voimaharjoittelun ja terapeuttisen harjoittelun yhdistämisessä on kysymys osaamisesta jota liikunta-alan ammattilaisilla ei voi olla, koska siihen liittyy vahva fysioterapeuttinen ammattitaito. Tämä on osaamisalue, josta on tällä hetkellä fysioterapian kentällä pulaa. Asiakkaat saavat hyvää fysioterapiaa akuuttiin kipuun, mutta ohjaus ei aina siirry heidän fyysisesti kuormittavaan työhönsä tai harrastuksiinsa asti.
Milloin voimaharjoittelu kannattaa liittää osaksi fysioterapiaa?
Maksimivoimaharjoittelu jaetaan hypertrofiseen eli lihaksen kasvuun tähtäävään ja hermostolliseen eli voimantuoton lisäämiseen tähtäävään harjoitteluun. Fysioterapeutin kannattaa pitää näitä molempia mukana asiakkaan kuntoutuksessa. Hypertrofisella harjoittelulla on paikkansa muun muassa post-operatiivisessa kuntoutuksessa sekä gerastenian (eli hauraus-raihnausoireyhtymän) ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tällaisissa tilanteissa harjoituksen kohdistaminen juuri halutulle lihakselle tai tarkimmillaan lihaksen osalle on merkittävä osa fysioterapiaa.
Liikekontrollin ja voimaharjoittelun yhdistäminen saattaa olla merkittävä osa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn paranemista epäspesifin alaselkäkivun kuntoutuksessa. Asiakkaan on tärkeää oppia millaisissa tilanteissa terapeuttisen harjoittelun (low load) keinoin opittu liikekontrolli on tarpeen siirtää arjessa tapahtuvaan vaativaan kuormitukseen tai voimaharjoitteluun (high load) ja milloin sillä ei ole merkitystä. Tämän sisäistäminen lisää asiakkaan pystyvyyden tunnetta ja vähentää pelko-välttämiskäyttäytymistä sekä katastrofisaatiota.
Miten voimaharjoittelu sisällytetään osaksi fysioterapiaa?
Fysioterapiassa kivun haitatessa harjoittelua liikekontrollin yhdistäminen voimaharjoitteluun saattaa olla ensiarvoisen tärkeää kuntoutumisen tuloksellisuutta ajatellen. Low load-harjoittelu muuntuu kuntoutumisprosessin aikana asteittain high load-harjoitteluun harjoitusliikkeitä, liiketekniikoita, tempoa, intensiteettiä, volyymia sekä frekvenssiä muuttamalla. Ravintoa, palautumista ja mentaalipuolta korostavan valmennuksellisen näkökulman kulkiessa asiakkaan tarpeen mukaisella tasolla fysioterapian rinnalla tulokset ovat kokonaisvaltaisempia.
Kehittävän voimaharjoittelun pääperiaatteet ovat nousujohteisuus, ärsykkeen vaihtelu 4-8 viikon välein, tavoitespesifisyys ja yksilöllisyys. Harjoitusärsykkeen tulee olla sellainen, että elimistö joutuu sopeutumaan uuteen. Elimistön adaptaatioprosessiin vaikuttaa merkittävästi ravitsemus ja palautuminen. Adaptaatioprosessi on tärkeää, koska vain sen myötä tapahtuu voimaharjoittelun harjoitusvaste eli kehittyminen.
Voimaharjoittelussa nousujohteisuus tarkoittaa intensiteetti- eli kuormaprogressiota, volyymi- eli määräprogressiota ja liikenopeusprogressiota. Ärsykkeen vaihtelu 4-8 viikon välein pitää sisällään käytettävien liikkeiden variaation, tavoitteen mukaiset ohjelmointimallit sekä intensiteetin, volyymin ja frekvenssin vaihtelut.
Tavoitespesifisyyteen liittyy priorisoitavat lihasryhmät, käytettävät lihastyötavat, valitut liikkeet ja liikemallit, mahdollinen liikekontrollin huomioiminen, voimantuottosuunnat, nivelkulmat ja voimantuottajat. Yksilöllisyyden merkitys on voimaharjoittelussa yhtä suuri kuin fysioterapiassakin. Harjoittelun yksilöllisyys rakentuu asiakkaan harjoitustaustan, harjoitteluresurssien, kuntotason, kiputilanteen ja yleisen terveystilanteen mukaan.
Fysioterapiassa asiakkaan harjoittelu voidaan toteuttaa siten, että high load ja low load kulkevat rinnakkain hänen harjoittelussaan ja arjessaan. Voimaharjoittelu voidaan rakentaa, asiakkaan niin toivoessa, tietyiltä osin erittäin raskaaksi ja vaativaksi valitsemalla liikevariaatiot ja suoritustekniikat asiakkaan kipuproblematiikka ja tavoitteet huomioiden. Samaan aikaan voidaan low load-tason ja hypertrofiatason harjoitteita piilottaa ovelasti high load-harjoitteiden lomaan.
Jokaisen asiakkaan tilanne on yksilöllinen. Karkea esimerkki voisi olla olkapääongelmainen asiakas, jolla kipu provosoituu low bar-takakyykyssä tangon niskassa pitämisestä ja vipunostojen eksentrisestä työvaiheesta. Fysioterapeuttisen tutkimisen perusteella ilmenee, että high load-harjoittelun rinnalla on tarvetta low loadille, joka auttaa löytämään trapeziuksen alaosan ja serratuksen alueiden yhteistyötä keskivartalon kautta alaraajoihin asti. Siirtymisvaiheessa low load-harjoittelusta maksimivoimatyyppiseen high load-harjoitteluun väliin jää time under tension-harjoittelu. Sen tavoite on parantaa mind-muscle connection halutuille kohteille ja siirtää asteittain sama liikemalli maksimivoimaharjoitteluun. Tässä esimerkissä high load-tason kyykkyvariaatioksi takakyykkyä paremmin sopii etukyykky. Low load-harjoittelun rinnalla ylävartalon harjoittelussa kulkee time under tension-tyyppisesti tehdyt harjoitteet, esimerkiksi alatalja- ja vipunostovariaatiot, joiden tavoite on parantaa trapeziuksen alaosan ja serratuksen toimintaa.
Teoriassa tämä kuulostaa jopa liian yksinkertaiselle. Haasteet alkavat, kun liiketekniikoita alkaa itse opetella. Olemme kouluttaneet fysioterapeutteja näissä asioissa reilun vuoden. Jokaisessa koulutuksessa päällimmäiset huokaukset ovat: ”Miten teoriassa näin helpolta tuntuva ja näyttävä asia, voi itse tehden olla näin vaikeaa kohdistaa ja eriyttää.”. Kun fysioterapeutti pystyy itse toteuttamaan voimaharjoitteiden polkua low load-tasolta high load-tasolle, hän pystyy toteuttamaan erittäin monipuolista fysioterapiaa. Tällaisessa fysioterapiassa asiakkaan ohjaus ulottuu kokonaisvaltaiseen liikkeen ohjaamiseen sekä vaativankin voimantuoton ohjaamiseen.
Yksilöllisiä kuntoutuksen tavoitteita kohti edeten.
Fysioterapeutin vahvuudet asiakastyössä
Perinteisesti fysioterapeutti on kliinisen päättelyn, manuaalisen terapian ja terapeuttisen harjoittelun ammattilainen. Asiakas hakeutuu fysioterapeutin vastaanotolle kivun tai muun toiminnan haitan vuoksi. Asiakkaan odotusarvo on kivun poistuminen ja toimintakyvyn palaaminen. Vielä nykyäänkin asiakkaan fysioterapia usein päättyy siihen, että kipu on poissa ja terapeuttisen harjoittelun tason liikkeen ja liikehallinnan asiat ovat kunnossa. Asiakkaan voimatasojen, lihasmassan ja kokonaisvaltaisen suorituskyvyn optimointi jää helposti vain sivulauseiksi terapeutin ja asiakkaan keskusteluissa, jos niiksikään.
Personal trainerin ja valmentajan vahvuudet asiakastyössä
Personal trainerit ja valmentajat ovat ohjelmoidun harjoittelun ammattilaisia. He ovat erikoistuneet kokonaisvaltaisen suorituskyvyn optimointiin, voimatasojen lisäämiseen, lihasmassan lisäämiseen tai kehonkoostumuksen muokkaamiseen asiakkaiden tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Kyse voi olla urheilulajin valmennuksesta tai kuntourheilijan elämäntapamuutosprosessin tukemisesta. Personal trainerin asiakkaiden tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja haasteita ratkotaan usein hieronnan, trendikkäiden fascia käsittelyiden tai liikkuvuusharjoitusten avulla. Personal trainerin ja valmentajan koulutuksesta puuttuu fysioterapeutin ammattitaitoon kuuluva tutkiminen ja kliininen päättely ja sitä kautta spesifi ongelmanratkaisu manuaalisen terapian tai terapeuttisen harjoittelun keinoin.
Onko maastaveto vain urheilijoita varten?
Terveydenhuoltoalalla helposti ajatellaan voimaharjoittelun olevan vain urheilijoita varten. Jalkakyykky, lantionnosto ja maastaveto toki ovat merkittävässä roolissa sekä urheilijoiden voimaharjoittelussa että kuntoliikkujien tavoitteellisessa harjoittelussa. Samaan tapaan ne ovat jokapäiväinen osa liikuntaa harrastamattoman ihmisen arkea. Ikääntyneen ihmisen ykkösmaksimi jalkakyykyssä saattaa olla nousu keittiön tuolilta tai vessanpytyltä ylös. Toisinaan tämä
ykkösmaksimi tapahtuu voimaharjoittelun termiä käyttäen pakkotoistona, kun apua ylös nousuun otetaan yläraajojen avulla pöydästä tai vessan seinässä olevasta kahvasta kiinni pitäen.
Maastaveto on kuntosalilla raskas perusliike, joka toimii kuntourheilijalla erinomaisena reiden takaosien, pakaroiden, keskivartalon ja koko selän vahvistavana harjoituksena. Arjessa maastaveto on pyykkikorin nosto maasta tai sukan nosto lattialta. Lantionnosto on etenkin juoksulajien urheilijoille erinomainen harjoite pakaran alaosalle, kun sen kohdennus osataan osoittaa oikeaan paikkaan. Vuodeosastolla lantion nostoa tarvitaan sängyssä siirtymiseen.
Voimaharjoittelu mielletään helposti harrastukseksi tai osaksi urheilijan harjoittelua. Todellisuudessa fysioterapeutti voi hyödyntää voimaharjoittelun ohjelmoinnin osaamista ja liikekontrollin avulla liikkeen kohdistamista haluttuun kohteeseen kaikille asiakkaille. Oleellisinta on se millä tarkkuudella asioita ohjataan kenellekin, koska se mikä on eläkkeellä olevalle lonkkakuntoutujalle riittävä tekniikka ja tarkkuus ei välttämättä ole sitä nuorelle jalkapalloilija lupaukselle.
Kohti valmentavaa fysioterapiaa
Mitä, jos meillä olisi mahdollisuus poimia asiakkaan eduksi parhaat palat sekä fysioterapiasta että valmennusmaailmasta? Valmentava fysioterapia on näkökulma, joka yhdistää fysioterapeutin oman kiinnostuksen mukaan tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia osaamiseen psykofyysisen fysioterapian, voimaharjoittelun, ravintovalmennuksen ja mentaalivalmennuksen osaamista. Mentaalipuolen osaaminen voi olla liikuntapsykologiaa, kognitiivista terapiaa, ratkaisukeskeistä terapiaa tai psykofyysistä psykoterapiaa – erikoistumisaloja on monia.
Hyvä kokonaisuus syntyy monista eri palasista.
Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että keskitytään perusasioihin ja tuetaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjoitettuna kovin yksinkertaisen kuuloista. Jokainen fysioterapeutti tietänee kuitenkin tunteen, kun asiakkaalla on varattuna 45 minuutin vastaanottoaika ja ensimmäisen 10 minuutin aikana käy selväksi, että kivun taustalla on mekaanisten ja / tai liikekontrolliin liittyvien syiden lisäksi runsaasti epäspesifejä tekijöitä. Tämä asiakas on se, jolla ei ole kiire ottaa vaatteita pois ja sukeltaa hoitopöydälle, vaan hän istuu rauhassa alas ja sanoittaa taustaansa.
Perusasioiden spesifisyys
Valmentavassa fysioterapiassa perusasioiden spesifisyys tarkoittaa fysioterapeutin kykyä hahmottaa asiakkaan historian ja persoonan vaikutus terapian etenemisen suunnitteluun. Lisäksi se tarkoittaa asiakkaan arjen vahvuuksien ja haasteiden hahmottamista ja fysioterapian suunnittelua ne huomioiden. Pyritään löytämään asiakasta aidosti motivoivia toimintatapoja ja poistamaan arjen sujumista vaikeuttavia haastajia yksi kerrallaan. Tosinaan huomio voi olla ravintoon tai palautumiseen liittyvissä asioissa, jotta asiakkaalle jää riittävästi voimavaroja työstää varsinaisia fysioterapian kotitehtäviään. Toisinaan terapeuttinen harjoittelu piilotetaan osaksi tavoitteellista voimaharjoittelua niin taitavasti, ettei asiakas edes hoksaa tekevänsä samalla ”tylsää kuntouttavaa treeniä”, kun hän tekee kuntosalilla voimaharjoitustaan.
Perusasiat ratkaisevat, mutta spesifisyyttäkin tarvitaan. Optimoimalla palautumista ja ravintoa sekä saamalla sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta osaksi asiakkaan arkea päästään äärettömän pitkälle. Kun rinnalla kulkee asiakkaan pystyvyyden tunteen vahvistus ja kuulluksi tulemisen tunne, ollaan varmalla onnistumisen tiellä. On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa nämä perusasiat eivät riitä.
Manuaalinen terapia ei ole tällä hetkellä suurimman suosionsa harjalla. Tutkimusdatakin sanoo, että vahvin näyttö kivun hoidossa on säännöllisellä harjoittelulla. Toivomme, että tätä ei kuitenkaan tulkita siten, että manuaalinen terapia ja taito spesifiin kliiniseen päättelyyn ei olisi enää tarpeellista.
Toisinaan kivun syy todellakin on mekaaninen ja valmentavan fysioterapian asiat saadaan mukaan vasta, kun ensimmäiset helpotukset tilanteeseen on saatu tutkimisen ja spesifin hoitamisen kautta. Toisinaan valmennuksellisuuteen liittyvät asiat ovat jo erinomaisesti kunnossa, eikä niiden huomiointia tarvita.
Kokemuksemme mukaan usein on tilanteita, joissa kivun taustalla on mekaanisiin syihin ja epäspesifeihin syihin liittyviä tekijöitä, jotka nivoutuvat yhteen arjen kuormitustekijöiden kanssa. Nämä ovat tilanteita, jolloin fysioterapia maailman ja valmennuksellisuuden yhdistäminen on sopiva avain kohti tuloksellisuutta. Tässä maailmassa tarvitaan koko fysioterapian osaamisen skaala ja kyky kuulla aidosti asiakkaan voimavarat ja arjen kokonaisuus
Lisätietoa aiheeseen liittyen
Suosittelemme tutustumaan mm. seuraavien henkilöiden koulutuksiin ja kirjallisiin tuotoksiin: Juha Hulmi, Tuomas Rytkönen, Peter O`Sullivan, Bret Contreras, Brad Schoenfeld ja Eric Helms. Liikekontrolliin liittyviä hyödyllisiä koulutuksia ovat esimerkiksi Kinetic Controllin kurssit ja monipuolinen kirja aiheesta on Hannu Luomajoen (2018) Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt – testit ja harjoitteet selän, niskan, olkapään sekä alaraajojen toiminnallisiin ongelmiin (VK-kustannus Oy). Liikuntaravitsemuksen ja liikuntalääketieteen opintoja voi kätevästi suorittaa esimerkiksi avoimen yliopiston kautta. Psykofyysistä fysioterapiaa voi opiskella ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksena.
KIRJOITTAJAT
JUHANI TAIVELA
Oma intohimoni on liikkeen ja ennen kaikkea sen laadun ymmärtäminen sekä kerryttämäni ymmärryksen jakaminen eteenpäin. Haluan purkaa mustavalkoisia näkemyksiä ”oikeista ja vääristä” liikkeistä ja liiketekniikoista, joita terveydenhuolto- ja liikunta-alalla on edelleen runsaasti. Haluan avata kuulijoiden silmät ymmärtämään liikettä syvemmin sekä antaa heille osaamista, jonka päämääränä on liikkeen laatu ja soveltuvuus kullekin ihmiselle ja kuhunkin tilanteeseen.
Olen käynyt fysioterapian peruskoulutuksen lisäksi 3,5 vuotta kestäneet erikoistumisopinnot Ortopediseen Manuaaliseen Terapiaan (OMT) ja toiminut viimeiset kahdeksan vuotta OMT- fysioterapian asiantuntijana. Yksilöasiakkaiden ohjauksen lisäksi valmennan yrityksissä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ja koulutan personal trainer opiskelijoita, valmentajia ja fysioterapeutteja.
Osaamiseni keskittyy OMT-fysioterapiaan, mutta katson asioita laaja-alaisesti ja huomioin asiakastyössäni myös ravintoon ja palautumiseen liittyvät asiat. Lihaskunto- ja voimaharjoittelu eri muodoissa on kuulunut elämääni lähes kolmekymmentä vuotta. Kiinnostukseni on yhdistää fysioterapian osaamiseni harjoitteluun.
Seuraa Juhania Instagramissa @juhanikalervonpoika sekä @bodyfysio
SANNA ELORANTA
Toimin terveydenhuoltoalan ja liikunta-alan rajapinnassa. Työnkuvani rakentuu fysioterapian, hypertrofiaan tähtäävän voimaharjoittelun, ravinnon, palautumisen sekä mentaali valmennuksen yhdistämisestä. Yksilöasiakkaiden ohjauksen lisäksi valmennan yrityksissä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ja koulutan personal trainer opiskelijoita, valmentajia ja fysioterapeutteja.
Osaamiseni vahvuudet ovat asiakkaan voimavarojen tunnistamisessa ja tukemisessa, fyysisen harjoittelun ohjaamisessa ja ohjelmoinnissa, ravitsemuksen ymmärtämisessä ja ohjaamisessa, palautumisen tukemisessa sekä koko asiakasyhteistyö prosessin hallinnassa. Pystyn vastaamaan laaja-alaisesti asiakkaiden tarpeisiin ja tukemaan heidän projektejaan kokonaisvaltaisesti. Minulla on laaja tukiverkosto ja tarvittaessa ohjaan asiakkaan OMT-fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, psykoterapeutin tai lääkäri konsultaatioon.
Seuraa Sannaa Instagramissa @sannamaariteloranta sekä @bodyfysio