Polvikipu ja neljä syytä

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikipu on yleistä liikkujilla ja urheilijoilla ja kaiken kukkuraksi erilaisten polvivaivojen kirjo on laaja ja mukavan sekava. Termit juoksijan polvi, Osgood-Schlatter, sääriluun kyhmy ja hyppääjän polvi ovat varmasti monelle tuttuja, mutta näiden eroja kysytään ainakin allekirjoittaneelta varsin usein. Lisäksi tähän raviin voidaan heittää mukaan myös troikka nimeltä Sinding-Larsen-Johansson ja heidän mukaansa nimetty syndrooma. Kaikissa neljässä on tavalla tai toisella kyseessä rasitusperäinen polvikipu, mutta mikä erottaa nämä neljä vaivaa toisistaan? Toivottavasti tämän luettuasi osaat vastata tähän arvoitukseen!

Juoksijan polvikipu – juoksijan polvi?

Juoksijan polvella tarkoitetaan toiselta nimeltään ITB syndroomaa (iliotibial band, lantiolta sääriluuhun kulkeva jännerakenne), eli IT-jänteen kiputilaa polven ulkosyrjällä. Yleisimmin ollaan ajateltu, että tässä tapauksessa polvikipu on seurausta polven toistuvan liikkeen aiheuttamasta kitkasta ja sitä seuraavasta tulehduksesta IT-jänteessä, mutta myös tätä näkemystä kumoavia havaintoja löytyy (Lavine, 2010). Juoksijan polvea ja sen hoitoa jos googlettaa löytyy usein kivun syyksi IT-jänteen kireys ja neuvoksi sen venyttäminen. Tästä ei kuitenkaan ole kovinkaan selkeää näyttöä ja on varsin epävarmaa onko IT-jänteen kireydellä tai sen venyttämisellä lainkaan tekoa itse vaivan kanssa (Lavine, 2010). Sen sijaan lonkan linjausten heikolla hallinnalla ja polven sisärotaatoitumisella on havaittu olevan yhteyttä ITB-syndroomaan ja tämän on ajateltu olevan seurausta lonkan loitontajien heikkoudesta (Noehren ym., 2007). Juurikin lonkan lihaksiston toimintahäiriöiden ja heikkouksien ollaankin ajateltu vaikuttavan ITB-syndrooman tai juoksijan polven syntyyn ja Noehren kumppaneineen suosittelivatkin hoidoksi juoksijan polveen nimenomaan lonkan lihas- ja hallintaharjoitteita.

 

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvella tarkoitetaan patella-jänteen ärsytystilaa ja toiselta nimeltään sitä usein kutsutaankin patellaariseksi tendinopatiaksi (eli mielikuvituksettomasti polvijännekivuksi). Hyppääjän polvi onkin nimensä mukaan yleisimmin hyppyjä sisältävien lajien harrastajien riesana. Kyseessä on polven toistuvan ja liiallisen rasituksen aikaansaama kiputila jossa polvijänteeseen syntyy pieniä mikrorepeämiä ja jänteen rakennusaineena olevan kollageenin degeneratiivisia muutoksia. Joissain lähteissä näkee ajoittain puhuttavan tulehdusprosessista polvijänteessä, mutta yksimielisyyttä asiasta ei kuitenkaan ole ja jotkin lähteet pitävät hyppääjän polvea ns. tulehduksettomana tilana. Olennaisin tekijä vamman synnyn ja myös ennaltaehkäisyn osalta on rasituksen ja levon oikea suhde. (Khan ym., 1998). Kasvavilla lapsilla on hyvä muistaa ja erottaa myös Sinding-Larsen-Johansson (SLJ) syndrooman mahdollisuus polvilumpion ja -jänteen kiinnityskohdan alueen kiputilan syynä (ks. enemmän myöhemmin).

Polvikipu, hyppääjän polvi, juoksijan polvi, osgood-schlatter

Yleisten rasitusperäisten polvikipujen sijainti; hyppääjän polvi polvijänteessä, juoksijan polvi polven sivulla ja Osgood-Schlatter sääriluun yläosassa.

Osgood-Schlatter – kasvavien lasten polvikipu

Osgood-Schlatterin taudilla (OSD) tarkoitetaan tilaa, jossa sääriluun kyhmy ärsyyntyy useimmiten rasitusperäisestä syystä. Patellajänteen, eli polvilumpion jänteen, kiinnityskohta sääriluussa kipeytyy siihen kohdistuvan rasituksen vuoksi. Nimensä se on saanut nimensä herrojen Osgood ja Schlatter mukaan, jotka kumpikin kuvasivat vuonna 1903 nuorilla esiintyvää sääriluun sääriluun kyhmyn ja tibian epifyysin kiputilan sekä siihen liittyviä anatomisia muutoksia. Vaiva on yleisesti kasvuikäisten riesana ja sen esiintyvyys on yleisintä 8-12 -vuotiailla tytöillä ja 12-15 -vuotiailla pojilla. OSD:n aiheuttama polvikipu on yleisesti hyväksytty johtuvaksi kasvuikäisen luuaineksen pehmeydestä suhteessa patellajänteen ja etureiden aiheuttamaan vetoon. Olennaista sen syntymisen kannalta on siis toistuva rasitus sekä lisäksi sääriluussa patellajänteen kiinnityskohdan tietämillä oleva kasvulevy, johon pääsee toistuvan rasituksen ja vedon johdosta syntymään pieniä avulsiovammoja. (Gholve ym., 2007)

OSD:n yleisimmät oireet ovat sääriluun kyhmyn paineluarkuus, arkuus ja kipu urheillessa/liikkuessa ja sen jälkeen ja mahdollisesti jopa ennen, sääriluun kyhmy on yleensä turvonnut sekä hyppiminen ja pahimmissa tapauksissa jopa pelkkä polven ojentaminen joko vastusta vastaan tai ilman tuottaa kipua (de Lucena ym., 2011). Tutkiessaan OSD:lle altistavia tekijöitä de Lucena kumppaneinneen (2011) huomasivat että etureiden kireys ja osallistuminen urheiluun kasvuiässä olivat selkeimmät riskitekijät Osgood-Schlatterin synnylle. OSD:n ennuste on yleensä todella hyvä, vaikkakin liikunnalliselle lapselle tai nuorelle se voi olla todella häiritsevä. Oireilu yleensä loppuu kasvun loppuessa tai sääriluun kasvulevyn umpeutuessa (Gholve ym., 2007).

 

Sinding-Larsen-Johansson syndrooma (SLJ)

SLJ:ssä polvikipu paikantuu polvijänteen ja polvilumpion alueelle ja sen voidaan ajatella olevan ikäänkuin Osgood-Schlatterin sekä hyppääjän polven sekoitus. Kipualue on polvilumpiossa ja “vammamekanismi” on kuin OSD:ssä. SLJ:ssä patellan alakärkeen kiinnittyvä polvijänne tuottaa vetoa luuhun ja aiheuttaa luun turvonneisuutta polvilumpion alakärkeen – eli aivan kuten OSD:ssä sääriluunkyhmyyn. OSD:n tavoin myös SLJ oireilee pääosin kasvuikäisillä. (Valentino ym., 2012)

Yhteenvetoa

Polven MRI, polvikipu, polvikivun syyt

Polvikipu on monesti varsin ärsyttävä liikkujien vaiva ja siihen saattaa olla monta syytä. (Kuva: Nevit Dilmen [CC BY-SA 3.0])

Polvikipu on laaja aihealue ja syitä sille on siis monia ja tässä käsiteltiin neljää liikkujan päänvaivana olevaa polvikivun syytä rakenteellisesta näkökulmasta. Osgood-Schlatter on siis sääriluun yläosan kyhmyn kipu ja yleisintä nuorilla. Juoksijan polvi taas tuntuu polven ulkosyrjällä ja sen taustoista tiedetään toistaseksi vielä yllättävän vähän. Hyppääjän polvi ja SLJ taas ovat polvilumpion alakärjen kiputiloja, joissa mekanismit kuitenkin eroavat toisistaan. Erotusdiagnostisesti on hyödyllistä osata erottaa toisistaan etenkin hyppääjän polvi, Osgood-Schlatter sekä tuo helposti nimetty Sinding-Larsen-Johansson syndrooma. Juoksijan polvi on jo sijaintinsa puolesta ehkäpä aavistuksen helpompi erottaa näistä kolmesta.

Näiden neljän lisäksi muita mahdollisia syitä kipuilevalle polvelle voivat olla esimerkiksi nivelside- tai kierukkavaivat, plica-syndroomat, nivelrikko, muiden lihasjänteiden kiputilat, polvilumpioon liittyvät vaivat ja niin edespäin. Hyvä on myös muistaa, että polvikipu voi olla muualta tulevaa heijastekipua tai sen takana voi olla ns. sentraalinen kipumekanismi, jolloin vika ei välttämättä olekaan lainkaan itse polvessa.

 

 

LÄHTEET

  • de Lucena GL, dos Santos Gomes C, Guerra RO: Prevalence and associated factors of Osgood-Schlatter syndrome in a population-based sample of Brazilian adolescents. Am J Sports Med. 2011 Feb;39(2):415-20.
  • Gholve PA, Scher DM, Khakharia S, Widmann RF, Green DW: Osgood Schlatter syndrome. Curr Opin Pediatr. 2007;19:44-50.
  • Khan Km, Maffulli N, Coleman BD, Cook JL, Taunton JE: Patellar tendinopathy: some aspects of basic science and clinical management. Br J Sports Med 1998;32:346–355.
  • Lavine R. Iliotibial band friction syndrome. Current Reviews in Musculoskeletal Medicine. 2010 :18–22.
  • Noehren B, Davis I, Hamill J. Prospective study of the biomechanical factors associated with iliotibial band syndrome. Clin Biomech. 2007;22:951–6.
  • Valentino M, Quiligotti C, Ruggirello M: Sinding-Larsen-Johansson syndrome: A case report. J Ultrasound. 2012 Jun; 15(2): 127–129.
Posted in Anatomia ja fysiologia, Polvikipu, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet and tagged , , , , , , , .