Kaikkeen manuaaliseen terapiaan (myös ortopediseen manuaaliseen terapiaan, OMT) liittyy manipulaatio- ja mobilisaatiokäsittelyt yhdessä muiden hoitomuotojen lisäksi. Manipulaatiolla tarkoitetaan kansankielellä nivelten “naksauttamista”, jolla pyritään vapauttamaan nivelen liikettä nopealla impulssilla. Mobilisaation pyrkimys on niin ikään helpottaa nivelen liikettä, mutta se on luonteeltaan rauhallisempaa joustattelua. Eli molemmilla tekniikoilla pyritään samaan lopputulokseen ja jos hieman oikaistaan voidaan ajatella että molemmilla tekniikoilla pyritään vaikuttamaan jopa samoihin rakenteisiin. Tuhannen taalan kysymys onkin; kumpi kannattaa – mobilisaatio vai manipulaatio?
Kaikkivoipa keskivartalo – Syvien lihasten lähteillä
Keskivartalon tuki sekä syvien vatsa- ja selkälihasten harjoittelu ovat olleet suosittuja teemoja terveys- ja liikunta-alalla, jota kautta ne ovat saaneet palstatilaa myös arkipäivän mediassa. Sanat “vatsa sisään” ja “keskivartalo tiukkana” osuvat silmiin monesti jo lehtien otsikoissa tai saattavat kuulua monesti myös kuntosalilla ohjaajan suusta. Ilmiöstä on syntynyt mielikuva, että lähes kaikki liikkeet ja harjoitteet vaativat keskivartalon tietoista jännittämistä ja pidettäessä “vatsa tiukkana” ja keskivartalo vahvana pystyy tekemään harjoitteet turvallisesti (ei kai siitä haittaakaan voi olla?). Tästä kiinnostuneena päätin lähteä selvittämään, mikä on ilmiön perusta.
Kuva: Jakob Owens on Unsplash
Osteoporoottinen selkäranka liikuntaa ohjaavien haasteena
http://www.stopspinalfracturepain.com/images/kyphosis.jpg
Tämä blogikirjoitus käsittelee osteoporoottista selkärankaa, joka on enenevässä määrin mm. liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisten kohtaama ja huomiota vaativa asia. Tarkoituksena on myös esitellä muutamia osteoporoottisille nikamamurtumille altistavia biomekaanisia tekijöitä, joihin osteoporoosia sairastava henkilö voi vaikuttaa omatoimisella harjoittelulla. Harjoittelun ohella keskeisessä roolissa osteoporoosin ja osteoporoottisten nikamamurtumien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ovat mm. lääkehoito, ravitsemus, tukiliivit sekä erilaiset apuvälineet ja joskus myös operatiiviset toimenpiteet. Tätä kirjoitusta seuraa myöhemmin toinen osa, jossa käydään läpi harjoittelun erityishuomioita ja hyötyjä osteoporoottiselle selkärangalle.Jatka lukemista
Mind the Movement nyt Facebookissa ja Twitterissä!
PÄIVITYS: Uusi nimemme on siis Mind the Movement ja sosiaalisen median tilitkin löytyvät maaliskuun puolivälin jälkeen tällä uudella nimellä!
Blogi on vihdoin saatu pyörimään ja kävijöitä on ollut oikein mukava määrä. Kiitos kaikille jo blogissamme vierailleille ja sen tilanneille! Viime viikolla julkaisimme kaksi artikkelia, ensimmäisen yhteisartikkelina kaikkien kolmen toimesta alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksesta ja toinen oli Jukan artikkeli kivusta. Seuraavat artikkelit kolkuttelevat jo sähköisiä postiluukkuja kun Mikko kirjoittaa osteoporoottisesta selkärangasta ja Julius taasen pohtii keskivartalolihaksiin liittyvää mystiikkaa, jota sivuttiin hyvin lyhyesti myös kipu-artikkelissa.
Blogimme suhteen kehitys kehittyy ja viime viikolla avasimme Mind the Movementin Facebook- ja Twitter-tilit, jotta blogin seuraaminen ja löytäminen tulisi entistä helpommaksi. Vaikka emme vielä kovin paljoa ehtineet sosiaalisen median sivuja “mainostamaan” ollaan etenkin Facebook-sivut löydetty jo mukavasti. Sosiaalisen median kautta meille voi antaa palautetta laittaa viestiä tai välittää toiveita tulevista aiheista. Toiveemme olisi myös saada kommentteja jo olemassa oleviin aiheisiin ja niinpä kannustamme kaikkia osallistua keskusteluun.
Facebookissa sivut löydät 19.3.2015 saakka nimellä: Mind the Motion, minkä jälkeen nimi Facebookissa muuttuu myös muotoon Mind the Movement.
Twitteristä löydät meidät @mindthemovement
Käykää seuraamassa ja tykkäämässä!
Tiedätkö mistä kipu johtuu?
Kipu on varmasti meille kaikille jollain tavalla tuttu kokemus, mutta kuinka usein me lopulta oikeasti tiedämme mistä kipu johtuu? Terveydenhuoltoalalla työskentelevien henkilöiden keskuudessa tietämys “kivun anatomiasta” onkin varsin tärkeää, jotta osataan tulkita potilaiden oireita oikealla tavalla. Aina ei näin kuitenkaan ole, mutta onneksi lyhyelläkin koulutuksella voidaan saada muutoksia aikaan. (Moseley 2007) Yleisin harhaluulo taitaa olla edelleen, että kipu on aina merkki kudosvauriosta ja sen avulla voidaan mitata kudosvaurion määrää. Tämän artikkelin tavoitteena on tiivistetysti avata kipua ja siihen liittyviä mekanismeja. Paljon tärkeää ja mielenkiintoista asiaa jää kirjoituksen ulkopuolelle, mutta ehkäpä palataan niihin myöhemmissä teksteissä.Jatka lukemista
JOS ALASELKÄKIPU ISKEE – MIKÄ ON KÄYPÄÄ HOITOA?
Uusi vuosi toi lupausten saattelemana uuden fysioterapiablogin maailmaan. Avausjulkaisu päätettiin yhteistoimin kirjoittaa alaselkäkivusta, jonka Käypä hoito –suositus päivitettiin Suomessa vastikään viime syksynä. Käypä hoito –suositukset ovat siis kansallisia hoitosuosituksia, joissa käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä tämän hetkiseen tutkittuun tietoon perustuen. Kyseisen hoitosuositus löytyy kokonaisuudessaan netistä: Alaselkäkipu – Käypä Hoito. Fysioterapeuttien sydäntä lämmittää erityisesti se, että uusi Käypä hoito -suositus antaa kuntoutukselle aavistuksen aikaisempaa suuremman roolin ja huomioi selkeämmin mm. psykososiaalisia tekijöitä alaselkäkivun taustalla (Pohjolainen 2014). Tarkoituksena on käydä läpi fysioterapeutin näkökulmasta laajan ja laadukkaan suosituksen sisältöä, päivityksiä ja käytännön vaikutuksia alaselkäkivun hoitamiseen.Jatka lukemista