Category Archives: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Tenniskyynärpää hoitohaasteena

Posted on by
tenniskyynärpää, lateraalinen epikondyliitti, lateraalinen epikondylalgia, kipeä kyynärpää

Onko tässä kaikki, mitä diagnoosiin tarvitaan? (Kuva: ozz13x [CC BY 2.0])

Jos potilas tai vaikka ammattisi udellut naapuri aloittaa tarinansa esimerkiksi sanoin “kyynärpäähäni sattuu, tähän näin, etenkin kun….”.  Mitä ajattelet? “Tenniskyynärpää” lienee ensimmäinen ajatus monella fysioterapeutilla, lääkärillä, hierojalla tai muulla terveysalan ammattilaisella. Tenniskyynärpää onkin yleisin käsivarren pitkäaikainen kiputila, mutta yleisyydestään huolimatta monesti haasteellinen hoitaa. Arvostetut fysioterapia-alan tutkijat Leanne Bisset ja Bill Vicenzino kirjoittivat äskettäin Journal Of Physiotherapyn kutsumana kirjallisuuskatsauksen tenniskyynärpään, tai oikeammin lateraalisen epicondylalgian, fysioterapeuttisesta hoidosta. Tuo tutkimus on oikein hyvin kirjoitettu ja summaa kätevästi sen, mitä lateraalisten kyynärpäävaivojen hoidosta tällä hetkellä tiedetään. Kaiken lisäksi kyseinen artikkeli on open access muodossa vapaasti luettavissa (klikkaa tästä artikkeliin). Tässä kirjoituksessa käytetään lähteenä pääosin tuota Bisset & Vicenzino (2015) -artikkelia.Jatka lukemista→

Foam rollaus, osa 2 – näytön puutteen vastaisku?

Posted on by
Foam rollaus

(Kuva: Phil Gradwell. CC-BY 2.0)

Ensimmäisessä osassa käsittelimme foam rollauksen vaikutuksia liikkuvuuteen, suorituskykyyn, palautumiseen sekä DOMSiin. Totesimme rullailulla olevan mahdollisesti tilapäisesti liikkuvuutta parantava ja harjoittelun jälkeistä kipua lieventävä vaikutus. Foam rollaukseen liittyy myös useita muita käsityksiä ja näkemyksiä, joista osalla pyritään selittämään edellä mainittuja vaikutuksia. Edellisen artikkelin perusteella foam rollaus täyttää ainakin osan sille pedatuista lupauksista, muttei läheskään kaikkia tai välttämättä niin selvästi kuin soisi toivoa. Mutta miten käy, kun tarkastelun alle otetaan pienemmät ja spesifimmät väittämät esimerkiksi sen vaikutusmekanismeista?Jatka lukemista→

Manipulaatio alaselkäkivun hoitona – kohdentamisen merkitys?

Posted on by

Manipulaatiohoidot ovat osa manuaalista terapiaa, ja monet terapeutit kokevat sen tehokkaana työkaluna. Useat asiakkaat ovatkin saaneet manipulaatiosta helpotuksen erilaisiin oireisiinsa kuten kipuihin ja liikerajoituksiin. Manipulaatiohoidon kohdentamisen merkitys, silloin kun manipulaatiolla tavoitellaan kivun lievittymistä, on yksi manuaaliseen terapiaan liittyvä puheenaihe. Miten suuri merkitys toivotun vasteen (kivun lievittymisen) aikaansaamisen kannalta on siis sillä, toteutetaanko manipulaatio spesifisti selkärangan tiettyyn segmenttiin oirealueella vai saadaanko yhtä lailla myönteisiä vaikutuksia myös siten, että manipulaatio kohdennetaankin oirealueesta selvästi etäämmälle muualle selkärankaan?Jatka lukemista→

Aivotärähdys voi kolahtaa muuallakin kuin päässä – Tutkimus aivotärähdysten ja alaraajavammojen välisestä yhteydestä

Posted on by
CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

Miten aivotärähdykset ja tuki- ja liikuntaelinvammat liittyvät toisiinsa? Tähän kysymykseen törmättiin tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin alaraajojen akuuttien tuki- ja liikuntaelinvammojen riskiä aivotärähdyksen jälkeen yliopistourheilijoilla (Lynall ym. 2015). Eri lajien urheilijoilla havaittiin vuoden seurannassa noin 1,5-2 -kertainen riski saada akuutti alaraajavamma. Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden terveystietojen perusteella akuuttien alaraajavammojen määrää ennen aivotärähdystä ja sen jälkeen, sekä verrattiin urheilijoihin jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä.

Jatka lukemista→

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Posted on by

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista→

Sairaus nimeltä istuminen – Uusi nimi fyysiselle inaktiivisuudelle vai erillinen riskitekijä?

Posted on by

Istuminen on nyt virallisesti demonisoitu. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 kansalliset ”Istu vähemmän – voi paremmin” -suositukset istumisen haittojen vähentämiseen. Harva olisi välttämättä 10-20 vuotta sitten uskonut, että terveysliikuntasuositusten lisäksi tarvitaan erikseen istumasuositukset, mutta se kuvastaakin toisaalta kuinka huolestuttavasta ilmiöstä näyttäisi olevan kyse. Minkälainen vaaratekijä istuminen terveydelle sitten on ja mihin istumasuosituksilla pyritään?

Jatka lukemista→