Category Archives: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Kuinka eturistiside saadaan poikki?

Posted on by
ACL, eturistiside, tutkimusten määrä

ACL, eli eturistiside, näyttäisi olevan suosittu tutkimuksen kohde.

Eturistiside on yksi polven parhaiten tunnetuista nivelsiteistä ja syy tähän on melko synkkä – sen katkeaminen aiheuttaa pitkän tauon urheiluun ja jopa lopettaa ammattilaispelaajien uria. Lisäksi se on edelleenkin suuren tutkimuksellisen huomion kohteena ja eturistisidettä käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuosittain käsittämätön määrä. Pelkästään vuoden 2017 aikana on PubMedin mukaan julkaistu (tämän jutun kirjoitushetkellä, 4.12.2017) 1380 artikkelia hakusanalla “anterior cruciate ligament”, eli ainakin jos joku väittää tietävänsä kaiken ACL:stä niin … no, pointti tuli varmaankin selväksi. Koska kyseessä on kallis ja pitkäkestoinen vamma, niin voisi olettaa, että sen mekanismi ja ennaltaehkäisy varmasti tunnetaan oikein hyvin? Periaatteessa ei, sillä vasta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana eturistisidevammojen syntymekanismiin ollaan hiljalleen saatu vastauksia. Nykyisellään vammamekanismi tunnetaan jo kohtuullisen hyvin, mistä myös Erik Meira puhui koulutuksessaan. Tuo koulutus toimikin kipinänä blogikirjoitukselle, joka perustuu kyseisen koulutuksen aikana läpikäytyyn ja hieman täydennettyyn kirjallisuuteen.

Jatka lukemista→

Yhteenvetoa CFT level 1 – koulutuksen annista

Posted on by

Tällä kertaa blogissa avataan UMPOF:n järjestämää CFT level 1- koulutusta, jonka kouluttajana toimi fysioterapian professori Wim Dankaerts Belgiasta. Hän on fysioterapian pitkän linjan konkari, jolla on pitkä kokemus niin kliinisestä työstä kuin tutkimusmaailmastakin. Hän kuuluu Pain-Ed -ryhmään, jonka tavoitteena on tuoda ihmisten tietoisuuteen tuoretta tutkimustietoa kivuntutkimuksen alueelta ja kumota erilaisia myyttejä, joita erityisesti alaselkäkipuun liittyy.

CFT (cognitive functional therapy) eli kognitiivinen toiminnallinen terapia on potilaskeskeinen lähestymismalli, jossa pyritään tunnistamaan erilaiset oireilun taustalla olevat biopsykososiaaliset mekanismit/tekijät ja yksilöllisen profiloinnin pohjalta kohdentamaan hoitointerventio oireilua ylläpitäviin muokattavissa oleviin tekijöihin.Näitä voivat olla etenkin erilaiset psykososiaaliset, toiminnalliset ja elintapoihin liittyviin tekijät, kuten uskomukset tiettyjen liikkeiden vaarallisuudesta ja selän vaurioitumisherkkyydestä, pelko-välttämiskäyttäytyminen, vähäinen liikunta, yksipuoliset liikemallit, liiallinen stressi, univaje jne. CFT:ssa pyritään lisäämään kivun ja kipuun liittyvien reaktioiden ymmärtämistä. Lisäksi olennaista on vahvistaa kuntoutujan minäpystyvyyden tunnetta ja ylipäätänsä antaa uskoa siihen, että myönteinen muutos on mahdollinen.Jatka lukemista→

Polvikipu ja lonkkavaivat – ratkaisut à la Erik Meira

Posted on by

Erik Meiran koulutuksessa tiede ja käytäntö yhdistyivät tiiviiksi ja monipuoliseksi paketiksi teoriatietoutta ja käytännön vinkkejä. Näillä treeni- ja terapiavinkeillä polvikipu ja lonkkavaivat saadaan näyttöön perustuen kuriin. (Kuva: Gciriani [CC BY-SA 4.0])

Syksyn alkaessa erilaiset koulutukset ovat taas pyörähtäneet käyntiin ja allekirjoittaneen kauden ensimmäinen koulutus oli UMPOFin järjestämä Erik “The Science PT” Meiran koulutus, jonka aiheena olivat polvikipu ja -vammat sekä lonkkavaivat. Kyseinen kurssi oli Meiran ympäri maailmaa pitämä “Hip & Knee: Complex Understanding for Simple Solutions” -koulutuspaketti. Kuten odottaa saattoi, nojautui koulutus vahvasti tutkittuun tietoon, mikä oli osaltaan sekä koulutuksen vahvuus että samalla heikkous. Jos joku odotti tältä koulutukselta monimutkaisia selitysmalleja taikaluoteineen tai uusia ja maailman parhaita harjoituksia, saattoivat nuo tavoitteet jäädä toteutumatta. Tarjolla oli helposti sovellettavia vinkkejä sekä ajatuksia harjoitteluun, kattava tietopaketti polven ja lonkan vammoista ja tutkimusnäytöstä näiden kaikkien taustalla. Kurssin pääsanoma fysioterapiaprosessin osalta voidaan tiivistää siihen, että potilaan ongelma pitää aina kartoittaa yksilöllisesti huomioiden mahdollisimman laajasti siihen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen rauhoitetaan tilannetta tarvittava määrä ja aloitetaan hiljalleen rakentamaan toiminta- ja suorituskykyä uudestaan. Kuntoutuksen tulee olla riittävän kuormittavaa ja etenkin jännekivuissa kuormitus on äärimmäisen tärkeää.Jatka lukemista→

Nilkan pitkittyneen instabiliteetin kuntoutukseen monipuolista harjoittelua

Posted on by

 

Nilkan nyrjähdyksen akuutista vaiheesta selviää useimmiten kipulääkkeiden, ensihoito-ohjeiden ja tarvittaessa nilkkatuen avulla. Pidemmällä tähtäimellä ongelmana on kuitenkin nyrjähdysten toistuvuus ja yleisyys erityisesti liikuntaa harrastavilla (Fong ym. 2007). Joillekin niitä tuntuu siunaantuvan selkeästi enemmän kuin muille, jolloin tuloksena saattaa olla nilkan pitkittynyt instabiliteetti. Jo tapahtuneita vammoja ei historiasta saada pois, joten uusien vammojen ennaltaehkäisyn tulisi keskittyä sellaisten riskitekijöiden selvittämiseen, joihin pystytään vaikuttamaan. Lääkkeeksi moniin nilkkavammoihin tarjotaan usein terapeuttista harjoittelua ja nilkkatukia. Harjoittelua voidaan toteuttaa kuitenkin monella eri tavalla, joten jokaisen tapauksen kohdalla joudutaan miettimään, minkälainen harjoittelu olisi tehokkainta niin laadun kuin määrän suhteen.

 

 

Jatka lukemista→

Isometrinen jännitys – työntää vai vastustaa?

Posted on by

Lihastyön tapoja on erilaisia, ja kaiken kukkuraksi isometrinen jännitys voidaan tehdä joko vastustamalla tai painamalla. Kuva: Pascal (CC0 Public Domain).

Isometrinen jännitys tai lihastyö nousi näyttävästi estradille viimeistään pari vuotta sitten julkaistun polvijännekuntoutusta koskevan Ebonie Rion ja kumppaneiden (2015) tutkimuksen myötä. Taustatukea ollaan saatu mm. Stasinopouloksen ym. (2017) julkaisemasta “tenniskyynärpäätä” käsittelevästä artikkelista. Isometrinen jännitys on saanut muutenkin viime aikoina osakseen paljon huomiota isometrisen harjoittelun kautta ja omien havaintojeni mukaan se on kokenut omanlaisensa renesanssin ja löytänyt tiensä takaisin fysioterapeuttien työkalupakkeihin. Isometrisellä lihastyöllä tarkoitetaan sellaista lihaksen käyttämistä, jossa se aktivoituu, mutta sen pituus ei muutu. Tuttavallisemmin tällöin puhutaan siis staattisesta lihastyöstä, kuten esimerkiksi jos yrität työntää kädelläsi seinää vasten tai kannatella painoa painoa käsissäsi paikallaan. Onko mahdollista, että isometrinen työntäminen eroaisi jotenkin isometrisestä vastustamisesta? Entäpä voisiko näillä erilaisilla tavoilla tuottaa isometrinen lihasjännitys olla erilaiset vaikutusmekanismit tai pitäisikö niitä miettiä tarkemmin esimerkiksi harjoittelua ohjatessa? Tähän pohdintaan voidaan etsiä vastausta tarkastelemalla tuoretta Schaeferin ja Bittmannin (2017) tutkimusta, johon tämä blogiteksti pohjautuu.Jatka lukemista→

Jäätyneen olkapään fysioterapiasta

Posted on by

Tästä aiheesta olemme huhtikuussa 2020 julkaisseet laajemman ja päivitetyn kaksiosaisen blogitekstin. Tästä pääset kyseisen jutun ensimmäiseen osaan.

 

Viime aikoina on kohdalleni osunut useampi asiakas, jolla on ollut ongelmana jäätynyt olkapää ja niinpä syntyi ajatus tehdä pientä yhteenvetoa kyseisestä aiheesta näin fysioterapeutin vinkkelistä. Millaisesta ongelmasta on kyse ja millaista fysioterapia voi olla kyseisen vaivan kuntoutuksessa?

Mistä jäätyneessä olkapäässä on kyse?

Jäätyneellä olkapäällä eli virallisemmalta nimeltään adhesiivisella kapsuliitilla tarkoitetaan olkanivelen tulehduksellista tilaa, johon liittyy nivelkapselin ja siihen kytkeytyvien sidekudosrakenteiden paksuuntuminen ja kiristyminen. Oirekuvaltaan sairaus käsittää erityisesti olkapään aktiivisen ja passiivisen liikkeen rajoittumisen sekä säryn, joka on usein hankalinta sairauden alkuvaiheessa.Jatka lukemista→