Krooninen alaselkäkipu ja sen riskitekijät

https://pixabay.com/en/silhouette-man-race-run-114436/

”Don’t panic” ja jatka liikkumista! Voitaisiinko esimerkiksi kroonisen alaselkäkivun ennaltaehkäisy kiteyttää näinkin yksinkertaisesti? (Kuva: geralt. CC0 Public Domain)

Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Jatka lukemista

Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho

(Kuva: Peggy_Marco [CC0])

Liikkumisen pelko voi vaikuttaa krooniseen kipuun ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa kuntoutuksen etenemistä. (Kuva: Peggy_Marco. [CC0])

Pelon ja kivun voi monesti havaita ihmisestä, vaikkei hän sitä ääneen kertoisikaan. Nämä kaksi omaavat muutenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen tunnistaa niiden eron omakohtaisen kokemuksen kautta. Molemmista voi kontekstista riippuen olla ihmiselle hyötyä ja haittaa ja molemmille on ominaista tarve suojautua. Miten suojautumisreaktio monessa tapaa sitten ilmenee? Aivan oikein, liikkeenä ja liikkumisena.

Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.

Jatka lukemista

Ota kipu haltuun – suositeltavaa luettavaa kivusta

Olen tällä viikolla lueskellut lääkäri Helena Mirandan kirjoittamaa Ota kipu haltuun -kirjaa ja ajattelin blogissa hiukan availla kyseistä teosta lukijoille omien ajatusteni kera. Kirjassa on päivitettyä tietoa kivusta sekä erilaisten kivunhallinnan keinojen esittelyä. Se on suunnattu erityisesti kroonisista kivuista kärsiville, mutta myös heidän läheisilleen sekä ylipäätänsä kaikille kroonisesta kivusta kiinnostuneille ihmisille. Seuraavassa siis yhteenvetoa ja mietteitä kirjasta.Jatka lukemista

Artikulaarinen tropismi ja skolioosi

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

Miten tropiikki liittyy fysioterapiaan, skolioosiin tai selkärangan anomalioihin? Skolioosi on tuttu, mutta “artikulaarinen tropismi” tuo mieleen lähinnä joitakin ärsyttävät ja toisia ihastuttavat suomalaiset kesähitit “…missä palmupuut on puita vain…” tai “…ranta-rolexeja, mojitoja, palanutta nahkaa, moskiittoja…” Tämänhän piti olla fysioterapiablogi? Kai tänne yksi valmismatkamainos mukaan mahtuu? Tai hetkinen, artikulaarinen eli niveliin liittyvä ja tropismi, eli taipumis-, kääntymis- tai kasvuliike suhteessa tiettyyn ärsykkeeseen! Tästähän saattaa tulla fysioterapia-aihe sittenkin, sillä artikulaarisella tropismilla tarkoitetaan anatomiassa rangan fasettinivelten puolieroa niiden nivelpintojen suuntautumisessa. Pohditaan siis pikaisesti onko tällä “trooppisella” muutoksella kliinistä merkitystä? Vielä enemmän kehollisiin aiheisiin päästään kun siirrytään tarkastelemaan lähemmin ja laajemmin miten skolioosi vaikuttaa kipuun ja minkälaisilla tutkimuksilla tähän kysymykseen ollaan haettu vastausta.Jatka lukemista

Akillesjänteen tendinopatian rakenteelliset muutokset eivät korreloi kivun ja toimintakyvyn kanssa

Detail_of_Achilles_thniskon

Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0

Akillesjänne voi olla muidenkin kuin antiikin sotasankarien heikko kohta. Jänteen repeämien lisäksi se on tyypillinen rasitusvammojen uhri ja nimensä mukaisesti varsinkin juoksijoiden akilleen kantapää. Valitettavasti fyysisesti inaktiivisemmatkaan eivät niiltä säästy ja ylipaino onkin havaittu yhden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella akillesjänteen tendinopatioiden riskitekijäksi (Franceschi ym. 2014). Alankomaissa teetetyn tutkimuksen perusteella yleisellä väestötasolla akillesjänteen tendinopatioita on havaittu ilmenevän 1,85:lla 1000:sta ihmisestä vuoden aikana, jolloin sen esiintyvyys on suurempaa kuin esimerkiksi tenniskyynärpään esiintyvyys (de Jonge ym. 2011).

Jatka lukemista

Sunnuntain satunnaiset – Kipua, magneettistimulaatiota ja manipulaatioista

Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Jatka lukemista